Tyypin 2 diabeteksen hoito on yksilöllistä

Kansansairauden hoitoon liittyy paljon vääriä uskomuksia

Diabeteksen hoidossa pelkkä pilleri päivässä ei pidä lääkäriä loitolla. Lääke ei nimittäin korvaa liikuntaa tai terveellistä ruokaa. – Pelkällä lääkityksellä ei päästä samoihin tuloksiin kuin esimerkiksi pudottamalla kymmenen ylimääräistä kiloa, sanoo erikoislääkäri Pirjo Ilanne-Parikka. Silti jokainen määrätty lääke pitää ottaa.

”Olisihan se pitänyt arvata”

Diabetesliiton ylilääkäri, LT ja sisätautien erikoislääkäri Pirjo Ilanne-Parikan potilaista useat havahtuvat vastaanotolla saadessaan diabetesdiagnoosin. Jälkiviisaana joskus vuosikausiakin kestäneet oireet sekä sukurasite summautuvat yhteen, ja kaikki näyttää hyvin selvältä. Samalla ihmetellään, miksei sairaus tullut itselle mieleen aiemmin.

Monet ovat sairastaneet 2 tyypin diabetesta tietämättään pidempään ennen kuin ensimmäinen oire huomataan. Ensioire voi myös olla diabeteksen lisäsairaus, kuten sydäninfarkti.

Mahdollisia oireita ei kannata jättää huomiotta. – Klassiset oireet, kuten tihentynyt virtsaamistarve, jano, väsymys ja laihtuminen, osataan helposti liittää diabetekseen, mutta omalla kohdalla niitä ei välttämättä tunnisteta. Diabetes aiheuttaa myös monenlaisia jalkavaivoja; puutumisen tunnetta, lihaskouristuksia ja lihasheikkouksia sekä tulehdusherkkyyttä, Ilanne-Parikka kertoo.

– Aterian jälkeinen väsymys, ärtymys, mielialan vaihtelut ja muutokset kaukonäössä ovat myös oireita, jotka pitää ottaa tosissaan. Verensokeriarvot on helppo käydä mittauttamassa omalla terveysasemalla.

Lääkkeillä ei voi korvata liikuntaa ja ruokavaliota

Tyypin 2 diabeteksen yhteydessä korostuu ennaltaehkäisy. Osa sairastumisriskissä olevista voi välttää kakkostyypin diabeteksen terveillä elintavoilla, oikeanlaisella ruokavaliolla ja säännöllisellä liikunnalla. Riskiryhmään kuuluvilla on sukurasitus ja sairauteen altistavat elintavat.

Ilanne-Parikka kertoo helpon muistisäännön: – Riskiryhmään kuuluu, jos lähisuvussa on 1 tai 2 tyypin diabetesta ja vyötärönympärysmitta on miehellä yli metrin ja naisella yli 90 senttimetriä.

Aineenvaihdunnan hidastuessa keski-iässä voi joutua tekemään tosissaan töitä, jotta kilot pysyvät kurissa. Liikunta on lääkettä kaikissa tilanteissa. Pirjo Ilanne-Parikka on nähnyt monta kertaa, miten elintapojen muutoksella voidaan vähentää diabeteslääkityksiä ja joskus jopa jättää lääkkeet kokonaan pois.

– Liikunta ja terveellinen ruokavalio hyödyttävät diagnoosin jo saaneitakin. Pelkällä lääkityksellä ei päästä samoihin tuloksiin kuin esimerkiksi pudottamalla kymmenen ylimääräistä kiloa.

Tyypin 1 diabetesta ei sen sijaan voi ennaltaehkäistä elintapojen muutoksilla, koska kyseisessä diabetesmuodossa insuliinieritys loppuu asteittain haiman insuliinia tuottavien solujen tulehduksen vuoksi.

Tyypin 2 diabeteksessa verensokeria alentavat lääkkeet aloitetaan, jos verensokeri ei elintapahoidolla pysy normaalilukemissa. Lääkehoito  räätälöidään yksilöllisesti huomioden hoidon tavoitteet, lääkkeen vaikutus ja teho sekä sopivuus.

Vain otetut lääkkeet auttavat

Hyvin yleinen väärinkäsitys on, että lääkityksen voi lopettaa, kun verensokeri, verenpaine tai kolesteroliarvot on saatu lääkkeillä laskemaan tavoitetasolle. Monet uskovat myös voivansa käyttää näitä lääkkeitä kuuriluonteisesti. Ylilääkäri Ilanne-Parikka kumoaa molemmat uskomukset vääriksi.

– Päätöksiä hoidon tai lääkkeen lopettamisesta ei pidä tehdä yksin kotona. Diabetesta on niin montaa eri lajia, että ohjeet ja neuvot ovat aina hyvin yksilöllisiä. Hoitoon vaikuttavat myös muut sairaudet ja elintavat.

Diabetekseen liittyvä verensokerin kohoaminen vaikuttaa veren rasvojen koostumukseen: triglyseridi-rasva kohoaa ja hyvä HDL-kolesteroli vähenee. LDL-kolesterolin laatu on diabeetikolla vaarallisempi kuin terveillä ihmisillä. Itse diabeteksestakin tulee rasitusta sydämeen, ja se vaikuttaa valtimotapahtumia edistävästi.

– Ruokavalio ja muu elintapahoito yhdessä laskevat kolesterolia. Hoitotavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan kuitenkin usein lääkehoitoa. Mikäli lääkkeestä saa sivuvaikutuksia, on vaihtoehtoja olemassa. Kannattaa myös selvittää, johtuvatko mahdolliset sivuvaikutukset todella lääkkeestä vai jostain muusta.

Verenpaineen hoitaminen on tärkeää, koska kohonnut verenpaine ja diabetes ovat vaarallinen yhdistelmä. Diabeetikon riski sairastua sepel­valtimotautiin tai aivoverenkiertohäiriöön on 2–5-kertainen muihin verrattuna.

– Monet sairastuneet ihmettelevät, miksi pitää olla useampi verenpainelääke. Tietyillä lääkkeillä on toisiaan tukeva vaikutus. Lisäksi lääkkeillä on vähemmän sivuvaikutuksia kuin, jos käyttäisi yhtä lääkettä isolla annoksella. Yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi, tiivistää Pirjo Ilanne-Parikka verenpainelääkityksen taustoja.


Liikkumattomuus ja istuminen ovat todellinen terveysriski. Erityisesti istumatyötä tekevien tulee puolen tunnin istumisen jälkeen liikkua kolme minuuttia.

Diabetesliiton nettisivuilla voi tehdä testin, jossa arvioidaan, onko oma sairastumisriski vähäinen, kohtalainen vai suuri. www.diabetesliitto.fi

Diabetes
on yhteisnimi joukolle sairauksia, joita kaikkia yhdistää liian korkea verensokeri. Diabetesta on useita alamuotoja, joista yleisimmät ovat tyypin 1 diabetes, tyypin 2 diabetes ja raskausdiabetes. www.diabetesliitto.fi

Diabeetikon lautasella

Sanotaan, että oikeanlainen ravinto on tyypin 2 diabeteksen hoidossa yhtä tehokas kuin lääke.

Miltä diabeetikon lautasen pitäisi näyttää? – Ruokavalion laatusuositus on sama itse asiassa koko väestölle. Ero on siinä, että diabeetikon pitää ottaa suositus vakavammin kuin muiden, sanoo ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen.

– Ruokavaliosuositus on sama kaikille diabetestyypeille. Ruuan laadulla on hoidollinen merkitys erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä ja hoidossa, Ruuskanen tiivistää terveellisen ruokavalion merkityksen.

Mitä tänään syötäisiin?

Diabeetikoille tärkeitä ruokia ovat kaikki verisuoniterveyttä edistävät ruuat, kuten kuitupitoiset viljatuotteet, kasvikset, pehmeät kasvirasvat sekä kala. Sydänmerkki auttaa verisuoniterveellisten ruokien valinnassa.

– Diabeetikon verisuoniterveyden hoidon kannalta on tärkeää vähentää kovan rasvan, suolan ja sokerin määrää sekä lisätä pehmeän rasvan ja kuidun määrää arkiruokailussa.

– Pitää muistaa käyttää niukasti kovaa rasvaa ja suosia pehmeää rasvaa, vaikka olisikin kolesterolilääkkeet. Usein kuvitellaan, että lääkityksen myötä voidaan palata vanhoihin elintapoihin.

Ruuskanen kehottaa kaikkia lisäämään kasvikunnan tuotteiden käyttöä ja vähentämään eläinkunnan tuotteiden käyttöä.

– Kasvisruokapäivä edes kerran viikossa on erinomainen tavoite diabeetikoillekin.

Syntisen hyvää

Yleisestä harhaluulosta huolimatta diabeetikon ei tarvitse kokonaan välttää mitään ruokaa. Mikään yksittäinen ruoka ei ole niin epäterveellistä tai dramaattista verensokerin nousun kannalta, etteikö sitä voisi syödä edes vähän.

– Suolaisia, makeita ja rasvaisia ruokia pidetään kiellettyinä herkkuina. Harkittu herkuttelu on kuitenkin merkittävä osa terveellistä ruokavaliota, joka on diabeetikolle tärkeää läpi koko elämän. Kukaan ei jaksa päivästä päivään kieltää itseltään kaikkia herkkuja.

– Pitkällä tähtäimellä terveellisen ruokavalion toteuttamisen kannalta tarvitaan niitä hetkiä, jolloin ruoka on henkisen puolen hoitoa, ei fyysisen terveyden.

Täydellinen ruokapäivä on yksilöllinen

Sen lisäksi, että tietää terveelliset ruoka-aineet, pitää myös tiedostaa, miten usein ja miten paljon syödä. Neljä tai viisi kertaa päivässä on useimmille diabeetikoille sopiva ateriarytmi diabeetikolle. Aterioiden väli ei saisi olla yli neljää tai viittä tuntia, jotta nälkä pysyy kurissa ja ruokamäärät kohtuullisina

– Monipuolisen ruokailun koostamisessa ja kylläisyyden hallinnassa kannattaa syödä kaksi lämmintä ateriaa päivässä. Aamu- ja iltapalalla kannattaa myös keskittyä monipuolisuuteen: lautaselle kannattaa laittaa kuitupitoista viljatuotetta, pehmeää rasvaa, proteiinilähde ja kasviksia.

– Tapoja toteuttaa terveellistä ruokailua on lukuisia, ja jokaisella diabeetikolla on erilaiset tavoitteet kokonaisuuden hallinnassa. Kaikki eivät mitenkään pysty järjestämään kahta lämmintä ateriaa päivässä. Esimerkiksi päiväkahvilla moni tykkää syödä kahvileivän, eikä se pilaa koko päivää.

Mitä tarkoittaa lautasmalli?

Lautasmalli on esimerkki terveellisen ja suosituksen mukaisen aterian kokoamisesta. Lautasen täyttäminen aloitetaan kasviksilla, ja niitä otetaan noin puoli lautasellista. Neljännes lautasesta täytetään perunalla, pastalla, ohralla tai riisillä. Valkoisen riisin tilalle kuitupitoisia vaihtoehtoja ovat riisi+viljasekoitteet. Vajaa neljännes täytetään kalalla, lihalla tai kasvispääruoalla.

Ateriaa täydennetään täysjyväleivällä, jolle on sivelty levitettä. Ruokajuomaksi rasvaton maito tai piimä tai vesi. Jälkiruokana voi olla marjoja ja/tai hedelmä.

Tällainen ateria sisältää 300–400 kilokaloria ja sopii kevyttä työtä tekevälle pääateriaksi. Jos energiaa tarvitaan enemmän, lisätään leivän, perunan ja pääruoan määrää. Myös kasvisruokavalio sopii diabeetikoille.

VINKKI! Diabeteslehden nettisivuilla on runsaasti terveellisiä ja herkullisia reseptejä:  diabeteslehti.diabetes.fi/keittokirja