Päänsärky on harvoin vakavaa, mutta aina inhottavaa. Keskimäärin jopa joka kymmenes meistä potee migreeniä, naiset useammin kuin miehet. Migreenin perussyy on edelleen tuntematon.

 Migreenin oireet kuvaillaan usein rajuina: kovasta kivusta, näköhäiriöistä ja valonarkuudesta aina oksenteluun asti. Myös tavallisempi jomotus saattaa olla migreeniä. Migreeni erotetaan jännityspäänsärystä oireiden perusteella (kts. lista alla).

  • Yleistutkimuksen lisäksi perusterveydenhuollossa tehdään neurologinen statustutkimus, sisältäen myös silmänpohjien tutkimuksen. Niiden ja potilaan antamien tietojen perusteella diagnosoidaan ensisijaiset päänsäryn syyt, kertoo neurologian erikoislääkäri Kari Alhainen.

Muiden päänsäryn syiden poissulkemiseksi tehdään tarvittaessa lisätutkimuksia. Esimerkiksi sivuontelotulehdusta epäiltäessä tehdään poski- ja otsaonteloiden tutkimus. Myös erikoislääkärin, kuten neurologin tai fysiatrin arvio pyydetään tarvittaessa.

  • Migreeniä ei kuitenkaan voi nähdä kuvantamalla tai verikokeesta. Jos potilaan oireet sopivat migreeniin eikä lääkärin tutkimuksessa todeta mitään poikkeavaa, pään kuvausta ei yleensä tarvita. Potilaan oma oirekuvaus on tärkeässä roolissa, Alhainen muistuttaa.

Vältä laukaisevia tekijöitä

Migreenin perussyy on edelleen tuntematon. Siitä mitä aivoissa tapahtuu migreenikohtauksen aikana, tiedetään kuitenkin jo paljon. Kohtaus alkaa, kun tietyllä geeniperimällä syntynyt henkilö altistuu riittävän voimakkaalle laukaisevalle tekijälle.

  • Migreenipotilaat tunnistavat usein ärsykkeet, jotka laukaisevat kohtauksia. Tavallisin ärsyke lienee kirkas valo. Muita ovat esimerkiksi alkoholi, hajut, hormonaaliset tekijät, kuumuus, verensokerin pitoisuuden vaihtelut, valvominen ja mahdollisesti jotkut ruoka-aineet, luettelee Alhainen.

Laukaiseva tekijä saa aikaan sähkökemiallisen muutoksen aivojen tyviosissa aivorungon alueella. Kolmoishermon voimakas aktivoituminen aiheuttaa monimutkaisen tapahtumaketjun, jonka seurauksena kipuhermopäätteet ärtyvät. Pään alueen valtimot laajentuvat ja aiheuttavat sykkivän säryn.

  • Tavallisessa migreenissä päänsärky alkaa suoraan ilman edeltäviä oireita eli auraoireita. Aurallisessa migreenissä särkyä edeltää näköhäiriö, puutuminen, lihasheikkous tai puheen vaikeus. Migreeniä nimitetään krooniseksi, kun päänsärkypäiviä on kuukaudessa ainakin 15 ja särky täyttää migreenin kriteerit ainakin kahdeksana päivänä kuukaudessa.

Tärkeää ottaa nopeasti tehokas lääke ensioireisiin

Osa migreenipotilaista tulee toimeen jopa ilman lääkkeitä tai vähäisen särkylääkityksen avulla.  Ympäristökin voi helpottaa oireita. Esimerkiksi viileä, pimeä ja hiljainen paikka lievittää migreenikohtausta. Myös lepo tai kylmä kääre otsalla voivat vähentää kipua.

  • Kohtalaisten tai kovien kohtausten hoito vaatii lääkkeitä. Suuri osa migreenikohtauksista on hoidettavissa tavallisella kipulääkkeellä tai kipu- ja pahoinvointilääkkeen yhdistelmällä. Riittävän suuret kerta-annokset ovat tehokkaampia kuin useat pienet. Tehokas lääkeannos kannattaa ottaa mahdollisimman pian päänsäryn ensioireisiin.

Migreenin hoitoon on monia kipulääkkeitä. Asetyylisalisyylihapon (ASA) ja parasetamolin tehosta on kertynyt runsaasti tutkimustietoa. ASA on osoittautunut tehokkaammaksi, joskin se aiheuttaa enemmän haittavaikutuksia maha-suolikanavaan. Yhdistelmävalmisteita, joissa on mukana kofeiinia tai kodeiinia ei suositella migreeniin, koska niihin liittyy suurempi tottumisen ja lääkepäänsäryn riski.

  • Jos kipulääkkeet eivät tehoa, seuraava vaihtoehto on triptaanit. Sopiva lääkitys etsitään yhdessä lääkärin kanssa. Tietyissä tilanteissa aloitetaan kohtausten lukumäärää vähentävä estolääkitys. Estolääkitys annetaan riittävän pitkäksi aikaa, vähintään 2-3 kuukaudeksi, jotta sen teho selviää.

Parhaillaan tutkitaan uudella mekanismilla toimivia, 2-4 viikon välein ihonalaisesti pistettäviä lääkkeitä. Niistä toivotaan apua niillekin migreenipotilaille, jotka eivät saa apua nykyisin käytössä olevista lääkkeistä.

  • Tehottomasti hoidettuihin ja pitkittyneisiin migreenikohtauksiin liittyy kipuhermojen herkistymisen riski. Kroonisen kivun estämiseksi jokainen migreenikohtaus kannattaa hoitaa mahdollisimman nopeasti ja riittävän suurella lääkeannoksella, muistuttaa Alhainen.

Asiantuntijana Kari Alhainen, neurologian erikoislääkäri, LT,
lääketieteellinen johtaja Teva Finland / ratiopharm Oy

 

Migreenin ja jännityspäänsäryn erot
www.kaypahoito.fi

MIGREENI

Ennakko-oireet
Rasitus pahentaa
Oksentelu
Valonarkuus
Kova särky
Alkoholi aiheuttaa
Alkaa öisinkin
Kohtauksittainen

JÄNNITYSPÄÄNSÄRKY

Ei ennakko-oireita
Liikunta helpottaa
Ei oksentelua
Ei valonarkuutta
Kohtalainen särky
Alkoholi ”voi rauhoittaa”
Alkaa päiväsaikaan
Jatkuva, tasainen

Jännityspäänsärkyä kokee yli puolet ihmisistä jossain vaiheessa elämää. Jännityspäänsärky saattaa johtua niska- ja hartiaseudun lihasten jännityksestä tai henkisestä kuormituksesta.

ÄLÄ JUMITA – JUMPPAA

Lisää tietoja ja vinkkejä niskan itsehoitoon Selkäliiton Hoida itse niskaasi -oppaassa ja Selkäkanavalla www.selkäkanava.fi

Rintarangan avaus
Tee venytys seisten tai istuen. Pidä hartiat alhaalla, niska pitkänä, ryhti mahdollisimman hyvänä. Laita kädet suorina selän takana ristiin, vedä lapaluut yhteen ja pidä kädet koko ajan lähellä pakaroita. Vedä lempeästi käsiä alas ja rentouta. Toista 5-10 kertaa. Liike vahvistaa ja venyttää hyvään ryhtiin tarvittavia lihaksia.

Hartialihasten venytys
Koukista käsivarsi, laita kämmen niskan taa, kyynärpää kohti kattoa. Kierrä pää kohti vastakkaista kainaloa ja anna pään painon venyttää hartiaa. Venytä kummallekin puolelle 30 sekuntia.

Kaularangan lihasten vahvistus
Nouse seisomaan ja vedä leukaa hieman sisään ja ojenna niska pitkäksi. Laita sormenpäät otsaa vasten, ja vastusta niillä liikettä, kun yrität työntää päätä kevyesti eteenpäin kohti sormia. Pää ei liikun jännityksen (n. 5 sekuntia) aikana. Laita sormet myös oikealle ohimolle ja paina päätä oikealle sormet vastustaen, ettei liikettä pääse tapahtumaan. Tee jännitys vielä vasemmalle.