Liikunnan aloitus tauon jälkeen

Meillä jokaisella tulee kausia, jolloin liikunta jää vähemmälle tai loppuu kokonaan. Työkiireet, lapsiperhearki ja sairastelut vaikuttavat siihen, miten ehdimme tai jaksamme liikkua.

Liikunta on kuitenkin tärkeä osa monen pitkäaikaissairauden hoitoa. Liikunnan Käypä hoito -suosituksen mukaan säännöllisen liikunnan tulee kuulua osaksi esimerkiksi diabeteksen, valtimotautien, ahtauttavien keuhkosairauksien, depression, muistisairauksien, rappeuttavien tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä useiden syöpäsairauksien hoitoa.

Liikkuminen kannattaa myös siksi, että liikkumattomuus lisää tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia, heikentää aineenvaihduntaa ja verenkiertoa sekä lisää kakkostyypin diabeteksen ja valtimosairauksien riskiä.

Perusterveillä tai henkilöillä, joiden pitkäaikaissairaus on hoitotasapainossa, ei kevyen tai kohtuukuormitteisen liikunnan aloittamiselle ole estettä. Jos sinulla on sairauden oireita, on hyvä konsultoida terveydenhuollon ammattilaisia. Etenkin jos sinulla on levossa tai rasituksessa hengenahdistusta, rintakipuja tai rytmihäiriöitä.

Tauon jälkeen määrää vähitellen nostaen

Vaikka olisit aiemmin harrastanut liikuntaa säännöllisesti, tauon jälkeen liikuntaa kannattaa lisätä vähitellen. Ensimmäisillä liikuntakerroilla lihakset saattavat kipeytyä, mutta tämä on normaalia, ”tervettä” kipua.

Erilaiset lääkkeettömät kipu- ja kylmätuotteet auttavat näiden kipujen paranemisessa. Pääasia onkin tehdä päätös liikunnan aloittamisesta ja aloittaa säännöllinen liikkuminen.

Liikuntamuoto kannattaa valita mielenkiinnon ja toimintakyvyn mukaan. Kaikista yksinkertaisimmillaan esimerkiksi kaupassa tai apteekissa käynti reippaasti kävellen sopii kestävyysliikunnaksi. Tärkeintä on, että liikutaan yhtäjaksoisesti vähintään 10 minuuttia kerrallaan.

Kunnon kohentuessa liikunnan rasittavuutta voi lisätä ottamalla lenkille mukaan kävelysauvat, jolloin myös ylävartalo tulee huomioiduksi. Vinkkejä ja tutkittua tietoa turvalliseen terveysliikuntaan löydät UKK-instituutin sivuilta ukkinstituutti.fi

Aikuisten liikuntasuositukset:

Kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa, kuten reipasta kävelyä, pyöräilyä tai vesijuoksua, ainakin 150 minuuttia viikossa tai raskasta liikuntaa, kuten juoksua tai hiihtoa, 75 minuuttia viikossa.

Lihasvoimaa ja -kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa, kuten kuntosaliharjoittelua, tanssia tai jumppaa, vähintään kahtena päivänä viikossa.

Yli 65-vuotiaille lisäksi nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa, kuten kotivoimistelua.

Kolmen koon sääntö

Liikkuessa on toki myös mahdollista, että sattuu tapaturma, vaikkapa liukkauden vuoksi. Silloin on hyvä muistaa kolmen K:n sääntö liikuntavamman aiheuttaman haitan minimoimiseksi.

• Kompressio: Sido vamma-alueen ympärille tukeva sidos siten, että veri kuitenkin kiertää vamma-alueella. Puristusside tukkii verisuonia ja vähentää verenpurkaumaa.
• Koho: Jos mahdollista, nosta vammautunut kehon osa sydämen yläpuolelle, jolloin verenpaine laskee ja verenkierto vammakohdassa vähenee.
• Kylmä: Laita kylmäpakkaus vamma-alueelle ohuen kankaan päälle 20 minuutiksi. Kylmähoito supistaa verisuonia ja vähentää verenpurkaumaa.

ASIANTUNTIJA
Proviisori Joonas Kesti
Hyvän Mielen Apteekki Joensuu
Kuva: Seventyfour / stock.adobe.com