Ilmaa tulvillaan, on jouluvatsat nää

Turvottaako? Tuntuuko kuin vatsa olisi niellyt ilmapallon? Odotatko pääseväsi pakoon joulupöydästä mahdollisimman äkkiä? Jos vastasit kyllä, saatat kärsiä ärtyvästä suolesta eli IBS:stä.

Ärtyvän suolen oireyhtymä on varsin yleinen, sillä siitä kärsii joka kymmenes. Vaiva ei ole vaarallinen mutta usein kiusallinen ja kivulias. IBS:n syntymekanismia ei vielä täysin tunneta. Taudin toteamiseen ei ole laboratoriotutkimusta, vaan diagnoosi tehdään yleensä oireiden perusteella, kun muut mahdolliset sairaudet on suljettu pois.

Oireet vaihtelevat jonkin verran. Pääosin vaiva jaetaan kolmeen eri muotoon; ummetuspainotteiseen, ripulipainotteiseen tai sekamuotoon. Hoito valitaankin usein pääoireen mukaan. Oireiden voimakkuus voi vaihdella paljon jo päivän aikana, yleensä pahentuen iltaa kohden. Ainakin staattisen istumisen ja ilman pidättämisen tiedetään pahentavan oireita.

Tärkein hoito ärtyneestä suolesta kärsiville on keskittyminen ruokavalioon. Pohjoismaiset ruokavalio-ohjeet kehottavat välttämään mm. kaali-, palko- ja sipulikasveja, laktoosia ja keinomakeutusaineita sekä liukenematonta kuitua (mm. leseet).

Tutustu FODMAP:iin

Ärtyvästä suolistosta kärsivän kannattaa paneutua myös FODMAP:iin. Nämä ovat hiilihydraatteja, jotka eivät imeydy tai imeytyvät vain osittain ja päätyvät siten paksusuoleen. Paksusuolen mikrobistoon kuuluvat bakteerit käyttävät näitä hiilihydraatteja ravinnokseen muodostaen samalla mm. kaasuja. Lisäksi imeytymättömät hiilihydraatit voivat lisätä veden määrää suolistossa. Lisääntynyt kaasun- ja vedenmuodostus aiheuttaa epämukavaa oloa ja ripulia. 

FODMAP-ruokavalio muistuttaa läheisesti pohjoismaista ruokavalio-ohjeistusta mutta lisää vältettävien ruoka-aineiden listalle viljat (ruis, vehnä, kaura), tietyt hedelmät ja kasvikset (omena, päärynä, luumu, aprikoosi, kirsikka, vesimeloni, parsa, artisokka) ja sienet.

Kaikesta ei tarvitse lopullisesti luopua, vaan ruoka-aineita voidaan lisätä takaisin ruokavalioon pikkuhiljaa, mikäli ne eivät pahenna oireita. Liikaa karsittu ruokavalio on helposti liian yksipuolinen ja voi johtaa aliravitsemukseen ja ravintoaineiden puutoksiin. Jos ruokavaliota joudutaan karsimaan reilusti, se kannattaa tehdä ravintoterapeutin ohjauksessa, jotta kaikkien tärkeiden ravintoaineiden saanti varmistetaan.

Lääkitystä ei ole, hoito pyrkii oireettomuuteen

FODMAP-yhdisteitä sisältävien ruokien ja juomien käyttömäärien vähentäminen auttaa noin kahdella kolmesta helpottamaan ärtyvän suolen oireyhtymän oireita. Kuituja suositellaan käyttämään 20–35 grammaa päivässä. Kuiduista paras tutkimusnäyttö on psylliumista (ispagula), jota suositellaan käytettäväksi kaikkien muotojen hoidossa. Loperamidia voidaan käyttää ripulin hoidossa, mutta sen annostelussa tulee olla tarkkana, jottei liikakäytön seurauksena synny ummetusta.

Probiootit saattavat auttaa turvotukseen ja piparminttukapselit vatsakipuun. Myös fyysinen aktiivisuus vähentää oireita, joten liikuntaa suositellaan 20–60 minuuttia kerrallaan 3–5 kertaa viikossa.

Ärtyneen suolen oireyhtymään ei valitettavasti ole tällä hetkellä parantavaa hoitoa tai lääkitystä. Hoidossa pyritään oireettomuuteen tai mahdollisimman vähäisiin oireisiin. Lievistä oireista kärsivät alle 40–45-vuotiaat voivat yrittää saada oireita kuriin itsehoidolla ja ruokavaliolla.

Lääkäriin on syytä hakeutua, mikäli ikää on yli 45 vuotta, oireet haittaavat merkittävästi tavallista elämää tai itsehoidosta ja ruokavalion karsimisesta ei ole ollut apua.

ASIANTUNTIJAT

Farmaseutit Maija Mensonen ja Antti Uosukainen
Hyvän Mielen Apteekki Lappeenranta

Kuva: khosrork / stock.adobe.com