Kylmä vihloo hammasta – miksi ja mikä avuksi?

Tervetuloa vihdoin, lumi ja pakkanen! Mikä ihana syy kääriytyä vilttiin ja nauttia mukillinen kuumaa. Vihlovista hampaista kärsivälle kuumat – tai kylmät – juomat saattavat kuitenkin olla epämiellyttävä valinta.

Vihlontaa voivat saada aikaan myös sokeristen tai happamien ruokien nauttiminen tai jopa kylmän ilman hengittäminen. Tyypillisesti vihlonta tuntuu ohimenevänä, terävänä vihlaisuna tietyssä kohtaa hammasta kylmän, kuuman, makean tai happaman ruuan tai juoman nauttimisen yhteydessä ja lakkaa pian ärsykkeen poistuessa. Joskus vihlonta voi tuntua laajemmallakin alueella.

Hampaiden vihlonta johtuu siitä, että hampaan näkyvää kruunuosaa peittävän hammaskiilteen alla oleva pehmeämpi hammasluu eli dentiini tulee esiin. Dentiinissä on mikroskooppisen pieniä nesteen täyttämiä kanavia, jotka johtavat hampaan ytimeen. Ympäristön ärsykkeet saavat nesteet liikkumaan kanavissa, mikä ärsyttää hermopäätteitä hampaan ytimessä. Seurauksena on epämukava vihlova tunne.

Mikä sitten saa dentiinin esiin suojaavan kiilteen alta? Harjaaminen liian voimakkaasti kovaharjaksisella hammasharjalla tai pitkäaikainen ientulehdus voivat saada ikenet vetäytymään. Dentiiniä suojaava kiille voi myös ohentua ja kulua hitaasti pois paljon happamia tuotteita sisältävän ravinnon seurauksena.

Mekaanisen kulumisen syynä voi olla hampaiden narskuttelu tai väärä harjaustekniikka. Joskus vihlonnan syynä voi olla myös reikä hampaassa, vanhan paikan vuotava sauma tai hampaassa oleva halkeama.

Vihlontaa voi sekä hoitaa että ehkäistä

Hampaiden vihlontaa voi sekä hoitaa että ehkäistä. Ensinnäkin on syytä kiinnittää huomiota liian voimakkaaseen harjaustekniikkaan. Hampaat tulisi pestä fluorihammastahnalla kahdesti päivässä.

Hampaita ei kuitenkaan kannata pestä heti ruokailun jälkeen, koska happohyökkäys pehmentää hampaan kiillettä. Sen sijaan heti ruokailun jälkeen kannattaa mieluummin imeskellä hammaskiillettä vahvistava ja happohyökkäyksen katkaiseva xylitoli-fluori-imeskelytabletti.

Pestessä kannattaa suosia pehmeää hammasharjaa tai kokeilla sähköhammasharjaa, joka pesee pienemmällä voimalla kuin tavallinen hammasharja. Harjaus onkin tekniikka- eikä voimalaji. Suuhygienisti ja hammaslääkäri opastavat tarvittaessa oikean tekniikan.

Happamien ruoka-aineiden usein toistuvaa käyttöä olisi suotavaa välttää. Ongelmallista nykypäivänä on etenkin virvoitus- ja energiajuomien toistuva naukkailu pitkin päivää, mikä kuluttaa kiillettä. Myös tuoremehujen, sitrushedelmien ja etikkaisten salaatinkastikkeiden käyttö kannattaa keskittää pariin käyttökertaan päivässä.

Vihlovia hampaita suojaamaan on olemassa monenlaisia hammastahnoja ja suuvesiä, joiden sisältämät ainesosat joko vahvistavat kiillettä sekä suojaavat hammasluuta ja paljastuneita hammasjuuria tai tukkivat dentiinikanavia ja lievittävät siten vihlontaa. Tahnaa voi hieroa myös suoraan vihlovan hampaan pinnalle, jolloin vihlonta helpottaa välittömästi.

Säännöllisesti käytettynä oikeanlainen hammastahna auttaa ehkäisemään vihlontaa ja estää sen palautumista.

Apteekin henkilökunta neuvoo mielellään sopivan vihlontaa vähentävän tuotteen valinnassa.

Hammaslääkäriin kannattaa hakeutua vihlomisen syyn selvittelyä varten, jos vaiva on voimakasta tai jatkuu pitkään ja siten häiritsee elämää. Jos vihlonnan syy on hampaassa oleva reikä tai vuotava paikan sauma, voi paikkaus tuoda avun.

Hammaslääkäri voi myös käsitellä paljastuneita hammaskauloja vahvemmilla aineilla ja tarvittaessa korjata vihlontaa aiheuttavia purennan häiriöitä.

ASIANTUNTIJA

Proviisori Heidi Toivari
Hyvän Mielen Apteekki Lappeenranta

Kuva: Uomi / stock.adobe.com