Puuttuuko rautaa?

Ferritiini on elimistön raudan varastoproteiini, jonka pitoisuutta veressä pidetään rautavarastojen mittarina. Raudanpuute ja hemoglobiini eivät aina kulje käsi kädessä. 

Vielä vähän aikaa sitten raudan puute yhdistettiin yleisesti alhaiseen hemoglobiiniin. Viime vuosina on alettu puhumaan enemmän myös raudan varastomuodosta eli ferritiinistä. Nykyään ymmärretään paremmin sen merkitys raudanpuutoksessa. Ferritiiniarvojen mittaaminen laboratoriossa onkin tämän jälkeen yleistynyt merkittävästi, vaikka vieläkin sitä tehdään liian harvoin. 

Pelkkä hemoglobiini ei aina suoraan kerro, kuinka paljon rautaa on elimistössä, sillä varastot voivat tyhjentyä ennen sen näkymistä hemoglobiinissa. Ferritiiniarvo olisikin aiheellista määrittää aina raudan puutetta epäiltäessä. 

Matala ferritiini voi aiheuttaa monenlaisia oireita, joista yleisempiä ovat 

väsymys ja vetämättömyys, huimaus ja heikotus 

  • masentuneisuus 
  • kalpeus ja hiustenlähtö 
  • päänsärky 
  • levottomat jalat, sydämen tykytys 
  • erilaiset suun oireet, kuten palan tunne kurkussa, nielemisvaikeudet ja haavaumat 

Raudanpuutoksen ensisijaisena hoitona käytetään rautalisää. Tämän lisäksi raudanpuutteen aiheuttaja tulisi aina selvittää ja tarvittaessa korjata. Puutos nimittäin uusiutuu helposti.  

Ikäihmisten ravintoa hyvä tarkkailla 

Raudan puute on varsin tavallista, etenkin naisilla. Hedelmällisessä iässä olevien naisten raudanpuutteen syynä ovat yleensä kuukautisvuodot. Iäkkäämmillä ja miehillä yleisenä syynä voi olla verenvuoto ruoansulatuskanavassa. Myös keliakia ja muut ravinnon imeytymishäiriöt voivat johtaa raudanpuutteeseen.  

Nykyään on harvinaisempaa, että puutos johtuisi ravinnon liian vähäisestä raudan määrästä, mutta ei sitäkään voi sulkea kokonaan pois, ja siksi nautittavan ruoan laatuun kannattaa kiinnittää huomiota. Varsinkin ikäihmisillä ruoasta saatavan raudan määrä voi olla liian alhainen. 

Tarkkaa ferritiiniarvoa, joka kertoo raudanpuutteesta, on vaikea määritellä. Useimmiten ferritiinin raja-arvona pidetään 30 µg/l, jota alemmat arvot kertovat raudanpuutteesta. Kun lääkäri arvioi mahdollista raudan puutetta, hän tarkastelee yleensä ferritiiniarvon lisäksi myös muita laboratorioarvoja ja oireita.  

Varastojen täydentyminen vie aikaa 

Rautavarastojen täydentyminen voi viedä kuukausia tai jopa yli puoli vuotta, joten rautavalmisteiden käyttöä tulisi jatkaa tarpeeksi pitkään. Yleisesti on hyvä muistaa, ettei rautavalmisteita tule käyttää turhaan tai varmuuden vuoksi ilman, että hemoglobiinia ja/tai ferritiiniarvoja on mitattu.  

Mikäli rautavarastot ovat kunnossa, ei rautalisän käytöstä ole hyötyä, päinvastoin: pitkään jatkunut rautalisän käyttö voi aiheuttaa raudan liiallista kertymistä elimistöön.  

Ferritiinin voi käydä mittauttamassa monessa laboratoriossa myös ilman lähetettä. Vaivattomin tapa arvioda ferritiiniarvoa ja elimistön rautavarastontilannetta on kotitesti. Testit ovat helppokäyttöisiä ja luotettavia. Ne eivät anna tiettyä numeerista lukua mutta kertovat, onko ferritiiniarvo yli raja-arvon 30 µg/l (tai 30 ng/ml, kuten monet kotitestit määrän ilmaisevat).  

Testiin otetaan verinäyte sormenpäästä, ja tulos saadaan muutamissa minuuteissa. Tulos on helposti luettavissa testiliuskasta. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka ferritiinitesti näyttäisikin raja-arvon ylittyvän, kannattaa terveydenhuoltoon olla yhteydessä, jos kokee selkeitä raudanpuutoksen oireita. 

Asiantuntija
Proviisori Kaisa Knuutila 
Hyvän Mielen Apteekki Ylöjärvi 
Kuva: Elena / stock.adobe.com