Klaukkalan Hyvän Mielen Apteekin 30-vuotias proviisori Mikko Paukkunen aloitti kitaransoiton 18-vuotiaana ja opetteli sen alusta asti itse. Ajan mittaan kitaransoitosta kehittyi rakas harrastus.
”Kitara on ollut läsnä elämässäni jo lapsuudesta, sillä edesmennyt isoveljeni harrasti kitaransoittoa. Itse lopetin 15-vuotiaana jääkiekon, ja pian rupesin kaipaamaan uutta harrastusta vapaa-ajalle. Ystäväni harrastivat tuolloin kitaransoittoa, joten ajattelin kokeilla itsekin. Soitto tuntui aluksi todella vaikealta.
Hieman ennen täysi-ikäistymistä hurahdin kanadalaiseen progressiiviseen rockyhtyeeseen RUSHiin. Rushin kitaristi Alex Lifesonin kitarasoolot ovat usein melodisia ja omaperäisiä, mutta erityisen hienot fraseeraukset koskettivat minua tunnetasolla. Aloin treenailemaan Rushin kitararaitoja sooloineen.
18-vuotissyntymäpäivälahjaksi sain ensimmäisen oman Ibanez-merkkisen sähkökitarani ja vahvistimen. Ne olivat varsin alkeelliset, mutta ihan toimivat pelit vasta-alkajalle. Kitaransoiton aloittaminen itsenäisesti oli jo reilu kymmenen vuotta sitten todella helppoa, sillä biisejä ja ohjeita löytyi internetistä vaikka kuinka.
Ensimmäiset kitarointivuodet olivat soittoteknisesti lähinnä otelautakäden tekniikoiden harjoittelua. Harjoittelin alkuun soittamaan oppii soittamalla -tyyliin, mutta kaverini vinkistä ymmärsin myöhemmin harjoitella myös plektrakäden tarkkuutta.
Kitaransoitosta on muodostunut vuosien varrella minulle eräänlainen positiivinen riippuvuus: kitaransoittohimot ovat toisinaan aika kovat. Yliopisto-opintojen aikana kitaransoitto toimi ikään kuin stressileluna kirjoitustaukojen aikana. Kotona soittelulla on mukava terapeuttinen vaikutus.
Olisi hienoa päästä joskus esiintymään isommalle yleisölle, esimerkiksi osana yhtyettä. Haluaisin omalla soitollani edesauttaa kanssaihmisten viihtymistä – ja jos joku tarttuisi kitaraan minun inspiroimana, ei enempää voisi toivoa!
Mikon vinkit aloittelijalle
Teksti Mikko Paukkunen, kuva Jani Snellman