Ruoka, liikunta ja lepo. Siinäpä terveyden ja hyvinvoinnin peruspilarit, joista kannattaa huolehtia läpi elämän. Iän karttuessa liikuntaan ja ravintoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota.
Liikkuminen auttaa moneen vaivaan ja ylläpitää toimintakykyä. Oma laji kannattaa valita mieltymysten, seuran ja aikataulujen mukaan. Hyviä lajeja ovat kevyet jumpat, kävely ja uiminen. Vaivatta liikkuvat käyvät vaikka pyöräilemässä ja tanssimassa.
Ikäihmisten kannattaa kiinnittää huomiota myös ravintoon, vaikka ruokahalu tuntuu monesti vähenevän iän myötä. Myös lääkitys saattaa vaikuttaa maku- ja hajuaisteihin, jolloin tuttukin herkku saattaa alkaa maistua puulta. Energiaa kuitenkin tarvitaan aina.
Liikunnalla ja ravinnolla on suuri vaikutus elämäniloon ja elämänlaatuun. Kannattaa panostaa siihen, että ne hoituvat arjessa iloa tuottaen. Riittävä liikunta auttaa esimerkiksi nivelvaivoihin. Myös ruokailu ja syöminen voivat olla sosiaalista toimintaa ja hemmottelua.
Myös läheisten kannattaa olla kiinnostuneita varttuneempien ravinnosta, varsinkin jos vanhus asuu yksin. Lause ”Minulle ei enää maistu” voi kertoa, että ravitsemuksessa on parannettavaa. Huonossa tilanteessa on syytä turvautua täydennysravintovalmisteisiin. Niitä käytetään runsaasti esimerkiksi pitkien lääkehoitojen (mm. syövät) ja parantumattomasti sairaiden palliatiivisen hoidon yhteydessä, jos ruokahalu on kadoksissa
Täydennysravintovalmisteiden käytöstä tulisi neuvotella terveydenhuoltohenkilöstön kanssa, sillä he pystyvät antamaan ravitsemukseen liittyvää tarkempaa ohjeistusta ja auttavat oikean annostelun ja tuotteen löytämisessä.
Kysy ihmeessä neuvoja Hyvän Mielen Apteekistasi, jos sinun tai läheisesi ravitsemus mietityttää.