Omakin liikuntaharrastukseni siirtyi viime vuonna opiston pienryhmästä nettiin. Huoli tuttuun fiilikseen pääsemisestä oli kuitenkin turha.
Tunnustan: Minulla on addiktio. Sunnuntai-iltaani on nimittäin kuulunut jo muutaman vuoden ajan shindo. Kyse on japanilaisesta rentoutusmenetelmästä, missä keho ja mieli rentoutetaan hengitys- ja rentoutusharjoitusten sekä hellävaraisten meridiaanivenytysten avulla.
Viime vuoteen asti pystyimme kokoontumaan kansalaisopiston pienryhmässä, mutta tänä keväänä kokoontuminen tapahtuu etänä, Zoomin kautta. Epäilin vähän, voiko samaan fiilikseen päästä etänä kuin pikkuryhmässämme, mutta huoli oli onneksi turha.
Kun olen ottanut kotona ajan ja paikan itseäni varten, rentoutuminen onnistuu saman tutun ohjaajan johdolla ainakin yhtä hyvin – ellei paremminkin – kuin ryhmässä. Etuna on, ettei tarvitse lähteä ajamaan parinkymmenen minuutin päässä olevalle salille. Ikävintä on, että parityöskentely jää pois. Shindossa nimittäin voi tehdä rentoutus- ja venyttelyharjoitteen parin kanssa, tai ohjaaja käy hellävaraisesti suuntaamassa venytystä.
Tutustuin lajiin apteekkariurani alkuvuosina noin kuusi vuotta sitten, kun etsin itselleni joogaryhmää. Olin joogannut muutaman vuoden ja todennut sen hyväksi rentoutumiskeinoksi stressaavan työn vastapainoksi.
Harmikseni joogaryhmää ei paikkakunnalla ollut, mutta kansalaisopiston kursseista löytyi shindo. Myönnän, että oman kehon hoito taputtelemalla, sivelemällä ja erityistä hengityspuuskahdusta ja hoitoliinaa avuksi käyttäen venyttelemällä tuntui alkuun oudolta ja hassulta. Shindossa ei hikoilla, vaan tarpeen ovat pikemminkin villasukat, viltti, hoitoliina (iso huivi) ja kasa tyynyjä.
Muutaman kerran jälkeen huomasin, että tunnin päätteeksi keho ja mieli olivat erinomaisen rauhallisia ja virkistyneitä. Muutamaa perusliikettä tekemällä tunti ja vartti menee kuin siivillä.
Näin on taas hyvä aloittaa uusi työviikko!
Teksti: Apteekkari Marja Mikkonen, Hyvän Mielen Apteekki Joensuu
Shindo on japanilainen rentoutusmenetelmä, jonka pohjalla on sekä itämaista hoitofilosofiaa että länsimaista tietämystä fysiologiasta. Lempeät venytykset aukaisevat kehon energiakanavia, meridiaaneja, mutta hoitavat myös kipeitä lihaksia ja kireitä faskiakalvoja.
Ohjaaja voi tukea ja käydä läpi venyttelijöiden kireitä linjoja kevyin ottein joko rapsutellen, kevyesti painellen tai liinamytyllä hoitaen. Näitä otteita voi tehdä myös itsenäisesti.
Shindon hengitys- ja rentoutusharjoitukset yhdessä venytysten kanssa rauhoittavat hermostoa ja aktivoivat palauttavaa ja rentouttavaa parasympaattista hermostoa, johon mm. vagushermo kuuluu. Jomon-shindon kierto-taivutusliikkeet puolestaan hoitavat tehokkaasti myös niveliä ja jopa virkistävät uupunutta kehoa ja mieltä.
Suorittamattomuus, itsensä tarkka kuunteleminen ja kaiken salliminen ovat shindon avainasioita. Jokaisella shindo-tunnilla istahdat uudestaan itsesi äärelle, annat kehosi kertoa tuntemuksiaan ja opit suhtautumaan niihin lempeän sallivasti. Harjoitukset saattavat tuoda näkyväksi myös tunteita, jotka ovat kertyneet kehoon, ja haluavat nyt tulla kohdatuksi.
Shindon puuskauttava uloshengitys suun kautta paitsi rauhoittaa hermostoa ja palauttaa sekä toimii myös hyvänä keinona puhaltaa ulos tunteita. Shindo onkin vapaasti suomennettuna ”Tie sydämeen”.
Shindoa pääsee kokeilemaan ja harrastamaan ympäri Suomen, ohjaajat löydät shindo.fi-sivulta. Myös verkossa järjestetään paljon kursseja ja tunteja.
Shindoa kuvasi kuopiolainen shindo-rentoutusohjaaja ja luokanopettaja Tiina Eerola.
facebook.com/shindoatiinankanssa