Hyvää sydämelle!
Elimistössä on ”hyvää” ja ”pahaa” kolesterolia. Omilla toimilla voi vaikuttaa hyvän lisäämiseen.
Kolesteroli on elimistön toiminnalle välttämätön rasvan kaltainen aine. Kolesterolia tarvitaan muun muassa solujen rakennusaineeksi sekä hormonien, sappihappojen ja D-vitamiinin muodostumiseen. Elimistö tuottaa kolesterolia itse, mutta sitä saadaan myös ravinnosta. Vaikka kolesteroli on elimistölle tärkeä yhdiste, lisää liian korkea kolesterolin määrä valtimotaudin riskiä sekä sydän- ja aivoinfarktin vaaraa.
Kohonnut kolesteroli ei oireile tai näy ulospäin, joten kolesteroliarvot olisi aikuisiällä hyvä mitata muutaman vuoden välein.
Rasvaliukoisuutensa vuoksi kolesteroli ei voi kulkea elimistössä vapaana yhdisteenä, vaan sitä kuljettavat veressä LDL- ja HDL-partikkelit. LDL kuljettaa kolesterolia kudoksiin ja HDL kudoksista maksaan, joka vastaa kolesteroliaineenvaihdunnasta. Korkea LDL-kolesterolin eli ns. ”pahan” kolesterolin pitoisuus veressä lisää kolesterolin kertymistä verisuonten seinämiin, mikä ahtauttaa suonia ja johtaa vähitellen valtimotaudin kehittymiseen. Pahimmillaan verisuonen ahtauma voi aiheuttaa sydän- tai aivoinfarktin.
HDL-kolesterolia eli ns. ”hyvää” kolesterolia puolestaan pidetään hyödyllisenä, sillä se vastaavasti vähentää valtimotaudin kehittymisen riskiä.
FINRISKI-laskurilla voi arvioida omia riskitasoja
Omaa riskiä sairastua sydäninfarktiin tai aivoverenkiertohäiriöön seuraavan kymmenen vuoden aikana voi arvioida Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FINRISKI-laskurilla osoitteessa thl.fi/kansantaudit. Riskiin vaikuttaa kolesteroliarvojen lisäksi muun muassa henkilön ikä ja sukupuoli sekä se, tupakoiko tai sairastaako verenpainetautia tai diabetesta.
Kolesteroliarvoihin voi vaikuttaa itse omilla elintavoilla. Säännöllinen liikunta ja terveellinen ruokavalio edistävät sydänterveyttä ja veren hyviä rasva-arvoja. Ruokavaliossa merkityksellistä kolesterolin kannalta on erityisesti ruoan sisältämän rasvan laatu. Kannattaa suosia pehmeitä eli tyydyttymättömiä rasvoja ja välttää kovia, tyydyttyneitä rasvoja.
Kovien rasvojen tunnistamiseen on helppo muistisääntö: Ne ovat huoneenlämmössä kiinteitä – pehmeät vastaavasti enimmäkseen nestemäisiä öljyjä.
Lisäksi ruokavalioon kannattaa sisällyttää paljon kuitupitoisia kasviksia ja hiilihydraatteja, jotka alentavat LDL-kolesterolin määrää. Myös kolesterolipitoisen pannu- tai kapselikahvin vaihtamisella suodatinkahviin voi olla merkitystä, mikäli kahvia tulee nautittua päivittäin runsaasti.
Terveellisen ruokavalion osana voi halutessaan käyttää kasvistanoleita ja -steroleita sisältäviä elintarvikkeita tai beetaglukaania sisältäviä valmisteita, jotka estävät ruoassa olevan kolesterolin imeytymistä ja alentavat näin kokonaiskolesterolin määrää.
Liikunnalla on monia hyödyllisiä vaikutuksia sydämen terveydelle. Säännöllinen liikunta vahvistaa sydän- ja verenkiertoelimistöä ja lisää hyvän kolesterolin määrää elimistössä. Vyötärölihavuus on yksi valtimotaudin riskitekijä, joten painonpudotus vaikuttaa usein edullisesti myös kolesteroliarvoihin. Lisäksi tupakoinnin lopettaminen kannattaa, sillä tumppaaminen lisää elimistössä hyvän HDL-kolesterolin määrää.
Kolesterolilääkitystä harkitaan, mikäli valtimotaudin riskitekijät ovat suuret tai elämäntapamuutoksilla ei saada aikaan toivottua tulosta. Vaikka lääkehoitoon päädyttäisiin, ovat terveelliset elämäntavat silti merkittävässä roolissa kolesterolin hallinnassa.
ASIANTUNTIJA
Farmaseutti Tiia Kücükavci
Hyvän Mielen Apteekki Nurmes
Kuva: Pixel-Shot / stock.adobe.com