Ikäihmisten vajaaravitsemus on iso ongelma

Vajaaravitsemuksen epäsuotuisat vaikutukset koskettavat suurta joukkoa suomalaisia ikäihmisiä. Vajaaravitsemus hankaloittaa merkittävästi muiden sairauksien tehokasta hoitoa ja arjessa selviämistä.

Iän myötä monet fysiologiset muutokset altistavat vajaaravitsemukselle. Makuaisti sekä nälän ja janon tunne heikkenevät, syljen koostumus voi muuttua, ruuansulatusentsyymien erittyminen vähenee ja mahan tyhjenemisnopeus hidastuu.

Monet pitkäaikaissairaudet ja niiden hoitoon tarvittavat lääkkeet voivat myös vaikuttaa ruokahaluun aiheuttamalla pahoinvointia, makuaistin muutosta tai syljen erityksen vähenemistä. Vähäinen syljeneritys paitsi altistaa suun erilaisille tulehduksille, limakalvovaurioille ja hampaiden reikiintymiselle myös vaikeuttaa ruuan pureskelua ja pidentää ruokailuun kuluvaa aikaa.

Tästä kaikesta seuraa usein syödyn ruuan määrän väheneminen ja tilanteen jatkuessa ikääntynyt altistuu vajaaravitsemukselle.

Toipuminen voi hidastua

Pitkäaikaissairauksien hoidon teho voi jäädä heikommaksi ja hoitokustannukset kasvavat, mikäli ihminen on vajaaravittu. Lonkkamurtumasta kuntoutuminen hidastuu. Syöpäpotilailla vajaaravitsemus aiheuttaa hoidon keskeytyksiä ja heikentää ennustetta. Leikkauksien jälkeinen suolen toiminnan käynnistyminen hidastuu, sokeriaineenvaihdunta heikkenee ja infektioalttius lisääntyy. Mm. vanhuksilla tämä aiheuttaa sekavuutta ja syöpäpotilailla edelleen ravitsemustilan heikkenemistä.

Ikäihmisellä lihasmassan väheneminen heikentää merkittävästi arjessa selviytymistä. Se altistaa mm. kaatumisille, jolloin riski luunmurtumille ja sairaalahoidon tarpeelle kasvaa. Liikkumisen epävarmuus ja heikko tai hutera olo pienentävät elinpiiriä. Halu omatoimiseen tekemiseen, kuten kaupassa käyntiin ja kodista huolehtimiseen, vähenee. Tämän johdosta apua tarvitaan usein enenevässä määrin joko omaisilta tai yhteiskunnalta.

Lihasmassan vähenemisellä on myös vaikutusta kylmän sietokykyyn sekä vastustuskyvyn heikkenemiseen.

Painoa kannattaa seurata

Sairauksista toipumisen kannalta jo 5 prosentin tahaton painonlasku lisää riskiä vajaaravitsemukselle. 70 kiloa painavalla tämä tarkoittaa 3,5 kilon laihtumista. Myös ylipainoinen henkilö voi olla vajaaravittu. Painon säännöllinen seuranta onkin tärkeää.

Proteiinien tarve puolitoistakertaistuu sairaana. Karkeasti voidaan sanoa, että terveenä proteiinitarve on n. 1 gramma per painokilo, kun sairaana se on 1,3–1,5 grammaa / painokilo. 70 kiloa painava tarvitsee siis terveenä 70 grammaa proteiinia päivässä ja sairaana tai leikkauksesta toipuessa 105 g. Nuo 105 grammaa voi saada esimerkiksi syömällä päivässä naudanlihapihvin (150 g), kalaa (100 g), 2 lasillista maitoa, 1 jogurtin, 1 viilin sekä kourallisen pähkinöitä.

Jos proteiinin määrä ei täyty, elimistö ottaa ravinteet lihaksista.

Säännöllinen ateriarytmi auttaa

Säännöllisen ateriarytmin ylläpito edesauttaa vajaaravitsemuksen ehkäisyä ja hoitoa. Yöllinen paasto ei saisi kestää yli 11 tuntia. Esimerkiksi kotona asuvan syömien ateriapalvelun aterioiden lisäksi tarvitaan terveellisiä ja täysipainoisia välipaloja.

Tarvittaessa voidaan käyttää myös kliinisiä ravintovalmisteita täydentämään energian, ravintoaineiden ja proteiinien saantia. Kliinisiä täydennysravintovalmisteita käytetään terveydenhuollon ammattihenkilöiden, kuten hoitajien, lääkärien, ravitsemusterapeuttien sekä farmasistien ohjeiden mukaisesti. 

Kotona on hyvä tehdä erilaisia lihaskuntoharjoitteita, joilla tuetaan lihasmassan säilymistä. Tällaisia ovat mm. tuolilta seisomaan nousut. Harjoitusta toistetaan useita kertoja ja se tehdään useamman kerran päivässä.

Laskelmien mukaan vajaaravitsemus aiheuttaa Suomen terveydenhuollolle 600 miljoonan euron vuotuiset lisäkustannukset pitkittyneiden ja komplisoituneiden sairaala- ja laitoshoitojen sekä toipumisen hidastumisen takia. Lisäksi ikääntyneiden keskuudessa voitaisiin vuosittain estää 17 000 antibioottireseptiä ja 54 000 painehaavaa. Vajaaravitsemuksen hoito on siis tärkeää niin ikäihmisen hyvinvoinnin kuin yhteiskunnankin kannalta.

Lähdeluettelo pyydettäessä toimituksesta.

ASIANTUNTIJA  

Apteekkari Lotta Lehtinen
Hyvän Mielen Apteekki Lahti
Kuva: LoloStock / stock.adobe.com