Itsehoitoa IBS oireyhtymään

Ärtyvän suolen oireyhtymä (Irritable bowel syndrome eli IBS) on niin sanottu toiminnallinen suolistovaiva, johon liittyy vatsakipuja sekä poikkeavaa suolen toimintaa kuten ripulia, ummetusta tai vatsan turvotusta.

Oirekuvan perusteella IBS luokitellaan kolmeen eri ryhmään: ripulipainotteiseen, ummetuspainotteiseen ja sekamuotoiseen.  Häiriintyneen toiminnan syytä ei tarkoin tiedetä. Lääkärin tekemissä tutkimuksissa ei useimmiten löydy mitään varsinaista vikaa. On kuitenkin todettu, että osalla IBS oireista kärsivillä suolikaasua muodostuu tavallista enemmän. Osalla taas kaasunmuodostus ei ole tavallista suurempi, mutta suoli on herkempi supistelemaan ja reagoi tavallista voimakkaammin suolen seinämän venytykseen. IBS:n esiintyvyys on 10–15 prosenttia, mutta naisilla IBS on tuplasti yleisempää kuin miehillä.

Ärtyvän suolen oireiluun voi kuitenkin itse vaikuttaa. Hoidon kulmakivi on itselle sopivan ruokavalion etsiminen. Suurin osa ärtyvän suolen oireyhtymää sairastavista saa helpotusta vatsan turvotukseen ja ilmavaivoihin välttämällä ruokavaliossaan FODMAP-hiilihydraatteja eli kaasua muodostavia hiilihydraatteja. Liikunnan on myös todettu vähentävän ärtyvän suolen oireita nopeuttamalla suolikaasun ja ulosteen läpikulkua paksusuolessa.

Lievitystä ilman reseptiä

Ärtyvän suolen oireita voi tarvittaessa lievittää apteekista ilman reseptiä saatavilla itsehoitolääkkeillä. Ripulioireessa käytetään oireenmukaisia, suolen toimintaa hillitseviä lääkkeitä. Ummetustyyppisessä ärtyvän suolen oireyhtymässä voidaan käyttää kuituvalmisteita sekä osmoottisia ummetuslääkkeitä ulosteen pehmentämiseen.

Turvotukseen ja ilmavaivoihin voi kokeilla ilman reseptiä saatavia dimetikonia tai simetikonia sisältäviä lääkevalmisteita. Ne alentavat suolen nesteiden pintajännitystä, minkä seurauksen isot kaasukuplat pilkkoutuvat pienemmiksi.

On myös todettu, että kun suoliston terveyttä edistävien bakteerikantojen kasvua tuetaan, erityisesti vatsan turvotus ja ilmavaivat voivat helpottua.

Probioottivalmisteiden välillä on kuitenkin eroja niiden tehossa. Tutkimusnäyttöä löytyy esimerkiksi Bifidobacterium infantis, Lactobacillus- ja Saccharomyces -kannoista.

Lähteet: Duodecim Lääkärin käsikirja ja Terveyskirjasto

ASIANTUNTIJA
Proviisori Niina Alastalo
Hyvän Mielen Apteekki Joensuu
Kuva: chrisdorney / stock.adobe.com