Itsehoitolääkkeiden riskit kannattaa tiedostaa

Iäkkäämpi mies haluaisi ostaa päänsärkyyn tulehduskipulääketabletteja. Hänellä on kuitenkin käytössä useampi verenpainelääke sekä veren hyytymistä estävä Marevan. Farmaseutin suosituksesta mies päätyykin valitsemaan paremmin sopivan parasetamolivalmisteen. Vastaavia tilanteita kohdataan apteekeissa päivittäin.

Lääkkeellä tarkoitetaan valmistetta, jonka tarkoituksena on sisäisesti tai ulkoisesti käytettynä parantaa, lievittää tai ehkäistä sairautta tai sen oireita ihmisessä tai eläimessä. Itsehoitolääkkeet ovat lääkkeitä, joita myydään apteekeissa ilman lääkärin määräämää reseptiä. Usein ne sisältävät samoja vaikuttavia lääkeaineita kuin reseptilääkkeet, mutta pakkauksen sisältämä lääkemäärä on pienempi.

Pakkauksen ohjeen mukaisina annoksina ja oikein käytettyinä ne ovat pääsääntöisesti turvallisia, jos käytön vasta-aiheet, varoitukset ja yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden kanssa on otettu huomioon. Itsehoitolääkkeen sopivuus kannattaa siis aina varmistaa yhdessä apteekin farmaseuttisen henkilökunnan kanssa, jotta riskeiltä vältytään.

Itsehoidossa käytettävien lääkkeiden tulee olla riittävän turvallisia itsehoitoon. Tästä huolimatta niiden käyttöön voi liittyä haittavaikutuksia, kuten kaikkien lääkkeiden kohdalla on mahdollista. Tavallisesti haittavaikutukset ovat lieviä ja ohimeneviä, kuten pahoinvointia, vatsavaivoja tai väsymystä, ja niistä kerrotaan lääkepakkauksen sisältä löytyvässä pakkausselosteessa.

Itsehoitolääkkeet ovat aina ilman lääkärin määräystä tarkoitettu vain lyhytaikaiseen käyttöön, joten pitkäaikaisesta käytöstä aiheutuvia haittavaikutuksia ei pitäisi olla odotettavissa. On kuitenkin mahdollista, että itsehoitolääkkeiden käytön seurauksena esiintyy vakavia haittavaikutuksia jo varsin lyhyen ajan kuluessa tai lähellä suositellun maksimiannoksen ylärajaa.

Tulehduskipulääkkeissä on riskejä

Apteekkialan itsehoidon riskilääkeprojektin tuloksena suuren riskin itsehoitolääkkeiksi on määritelty tulehduskipulääkkeet (asetyylisalisyylihappo, ibuprofeeni, ketoprofeeni ja naprokseeni), parasetamoli sekä kaliumkloridi.

Asetyylisalisyylihappoa (ASA) ei suositella ensisijaiseksi kipulääkkeeksi, sillä se voi aiheuttaa pitkäkestoisen verihiutaleiden toimintahäiriön ja pidentää siten verenvuodon tyrehtymistä. Lapsilla asetyylisalisyylihappo lisää virusinfektioiden yhteydessä käytettynä Reyen syndrooman riskiä. Lisäksi se suurentaa muun muassa ruuansulatuskanavan verenvuotojen riskiä enemmän kuin muut itsehoitokäytössä olevat tulehduskipulääkkeet.

Kaikki tulehduskipulääkkeet voivat aiheuttaa ruuansulatuskanavan verenvuotoja, joten ne eivät ole suositeltavia ruuansulatuskanavan suurentuneen vuotoriskin potilaille. Tulehduskipulääkkeiden käyttöä tulee välttää myös, jos sairastaa valtimotautia, sydämen vajaatoimintaa, munuaisten vajaatoimintaa tai käytössä on varfariini tai uudempi veren hyytymistä estävä antikoagulantti. Astmaatikoista osa voi saada tulehduskipulääkkeestä keuhkoputkien supistumisreaktion.

Parasetamoli voi aiheuttaa vakavia maksavaurioita. Haittavaikutusten todennäköisyys kasvaa, jos lääkettä käytetään pakkausselosteen ohjeiden vastaisesti. Itsehoidon enimmäisannos on 3 000 mg vuorokaudessa (500–1 000 mg 3 kertaa päivässä). Maksavaurion riski kasvaa jo lyhytaikaisessa käytössä, kun enimmäisannos ylitetään.

Parasetamolimyrkytystä seuraava maksavaurio ilmaantuu viiveellä vasta muutaman päivän kuluttua ja voi johtaa pysyvään haittaan.

Jos henkilö käyttää kahta kipulääkevalmistetta, on yliannosvaaran ja haittavaikutusten vuoksi varmistettava, etteivät ne sisällä samaan lääkeaineryhmään kuuluvia lääkeaineita. Parasetamolia voi tarvittaessa käyttää yhtä aikaa tulehduskipulääkkeen kanssa.

Itsehoitolääkevalmisteiden pakkaukset, pakkausmerkinnät ja annosteluohjeet on laadittu siten, että lääkettä on helppo käyttää oikein. Useimmat lääkkeet eivät sovi käytettäväksi raskauden ja imetyksen aikana, tai niiden turvallisuudesta ei ole riittävästi tietoa. Tämän vuoksi itsehoitolääkkeiden kanssa on aina hyvä noudattaa riittävää varovaisuutta raskauden ja imetyksen aikana.

Itsehoitolääkkeen valinnassa sekä oikean ja turvallisen käytön ohjauksessa apteekkien farmaseuteilla ja proviisoreilla on keskeinen rooli. Ohjauksessa ja neuvonnassa otetaan huomioon myös se, että itsehoitolääke ei ole aina paras ratkaisu, ja toisinaan lääkkeetön hoito voi olla parempi vaihtoehto.

Apteekin ammattilainen osaa myös tunnistaa ne tilanteet, joissa asiakkaan oireet vaativat lääkärin tekemää tutkimusta. Autamme mielellämme, joten kysy rohkeasti apua!  

ASIANTUNTIJA  

Proviisori Mika Kainulainen
Hyvän Mielen Apteekki Nurmes
Kuva: Kenishirotie / stock.adobe.com