Jopa noin 700 000  suomalaista sairastaa migreeniä

Migreenin tunnuspiirteet ja epidemiologia

Migreeni on yleinen neurovaskulaarinen päänsärkykohtauksia aiheuttava sairaus, joka johtuu useimmiten jonkin ulkoisen tekijän tai tekijöiden aiheuttamasta häiriöstä aivorungon alueella¹. Migreenikohtauksille altistavat tekijät ovat yksilöllisiä, mutta yleisimmin kohtauksen laukaisee esimerkiksi stressi, alkoholinkäyttö, kirkas auringonvalo, melu tai purentavirheet. Tyypillisiä noin vuorokautta ennen varsinaista kohtausta edeltäviä oireita ovat muun muassa makeanhimo, haukottelu ja mielialan muutokset^2–4.Migreenikohtauksen aikainen päänsärky on toispuoleista, sykkivää ja kovaa tai kohtalaista. Kohtaus voi kestää tunneista jopa muutamaan vuorokauteen ja siihen liittyy neurologisia oireita, kuten toispuoleisia näköhäiriöitä, pahoinvointia sekä valo- ja hajuherkkyyttä⁵.

Kun henkilöllä on alle 15 migreenipäivää kuukaudessa, puhutaan episodisesta migreenistä. Kroonisen migreenin kriteerit puolestaan täyttyvät, kun päänsärkypäiviä on kuukaudessa vähintään 15, ja näistä migreenipäiviä on vähintään 8.

Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että Euroopassa ja Yhdysvalloissa migreeniä sairastaa noin 15–18 % naisista ja 6–8 % miehistä⁷. Suomessa on noin 5,5 miljoonaa asukasta, joten laskennallisesti migreeniä sairastavia on meillä noin 660 000 henkilöä eli 165 000 miestä ja 495 000 naista. Väestöpohjaiset tutkimukset ja kaksostutkimukset osoittivat jo 1990-luvulla, että migreenillä on merkittävä perinnöllinen tausta, geneettisten tekijöiden osuuden ollessa arviolta 34–65 %⁸. Kansainvälisen Global burden of disease -tutkimuksen mukaan migreeni on tautitaakaltaan merkittävin 15–49-vuotiaiden naisten elämää ja työkykyä haittaava sairaus^9,10.

Primaarisiin päänsärkyihin kuuluva migreeni jaetaan kliinisen taudinkuvan perusteella aurattomaan ja auralliseen muotoon⁶. Aivokuoren tai aivorungon toimintahäiriöön viittaavia auraoireita esiintyy noin 15–20 %:lla migreeniä sairastavista potilaista, ja niiden kesto on normaalisti noin 5–60 minuuttia.  Toinen yleinen primaarinen päänsärky on jännitys- eli tensiopäänsärky. Jännityspäänsäryn oireet eroavat aurattomasta migreenistä (taulukko 1).

Migreeni	Jännityspäänsärky
Ennakko-oireita esiintyy	Ei ennakko-oireita
Kipu on toispuoleista tai sykkivää	Pantamainen, puristava särky koko pään alueella
Fyysinen ponnistelu voimistaa kipua	Liikunta helpottaa kipua
Liitännäisoireita esiintyy	Ei liitännäisoireita
Toimintakyky heikkenee	Toimintakyky säilyy
Kipu on kovaa tai kohtalaista, kesto 4-72 h*	Kivun kesto vaihtelee
Kohtauksittainen esiintyminen	Jatkuva, tasainen, joskus pitkäkestoinen
*Kroonisessa migreenissä jatkuvaa

Taulukko 1. Migreenin ja jännityspäänsäryn erot. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 4.7.2024).

My Migraine Voice -tutkimus ja migreenin vaikutukset työkykyyn

Vuosina 2017–2018 toteutettu My Migraine Voice -kyselytutkimus selvitti migreenin yhteiskunnallisia vaikutuksia Suomessa ja 30 muussa maassa¹¹. Kyselyyn vastanneista noin 2/3 oli työssäkäyviä ja suurin osa naisia.  Suomessa kyselytutkimukseen osallistui 338 täysi-ikäistä henkilöä, joilla oli diagnosoitu migreeni ja vähintään 4 migreenipäivää kuukaudessa.

Viimeisen kuukauden aikana työpoissaolopäiviä raportoitiin eniten kroonista migreeniä sairastavien ryhmässä – keskimäärin 6 päivää. Kyseiset henkilöt saivat korvausta poissaoloista kuitenkin keskimäärin vain noin 1,8 päivältä. Episodista migreeniä (8–14 migreenipäivää/kk) sairastavista henkilöistä noin 11 % raportoi edeltävän viikon aikana migreenin aiheuttamasta työssäoloajan vähenemisestä (absenteeism) ja noin 48 % työkyvyn alenemisesta (presenteeism). Vastaavat luvut migreeniä yli 15 päivää/kk sairastavilla olivat 24 % ja 55 %. Työpoissaolopäivien määrä oli kroonista migreeniä sairastavilla henkilöillä noin kolminkertainen episodista migreeniä sairastaviin nähden. Kroonista migreeniä sairastavista 27 % kertoi menettäneensä työpaikkansa migreenin takia (Kuva 1).

Kuva 1. Migreenin vaikutus työkykyyn (WPAI, Work Productivity and Activity Impairment) My Migraine Voice -tutkimuksen Suomen-kohortissa A) edeltävän viikon aikana, B) kokonaisuudessaan ja C) työpoissaolopäivinä kuukausittaisten migreenipäivien (MMD, monthly migraine days) mukaan jaoteltuna¹¹. WPAI-kysely tehtiin kyselyhetkellä työelämässä olleille osallistujille (n = 227). Pylväät edustavat keskiarvoa ja virhepalkit keskivirhettä. *P < 0,05; **P < 0,01; ***P < 0,001.

Migreenistä sekä muista terveydenhoitokuluista aiheutuneita kustannuksia selvitettiin migreenipotilaille tehdyssä rekisteritutkimuksessa¹². Tutkimuksessa havaittiin, että 11.5% (50.6 miljoonaa euroa) kaikista terveydenhoitokustannuksista aiheutui migreeniin liittyvistä kuluista. Vuosittaiset kustannukset / potilas olivat korkeimmat niillä potilailla, jotka olivat käyttäneet kolmea tai useampaa migreenin estohoitolääkettä (5626€/vuosi) ja matalimmat heillä joilla oli ollut käytössä vain yksi triptaani (2257€/vuosi) (Kuva 2).

Kuva 2. Migreenistä sekä muista kuluista aiheutuneet terveydenhoitokustannukset (potilasvuotta kohti) vuonna 2021.
contr.=contraindication; mAbs=monoclonal antibodies; OMP=Other Migraine Patient; prev=preventive medi

Yhteenveto

Migreeni heikentää yleistä terveydentilaa merkittävästi, haitaten siten päivittäisiä toimintoja sekä yksityis- että työelämässä, mikä osoitettiin myös My Migraine Voice -kyselytutkimuksessa¹¹. Arvioiden mukaan noin 77–93 % migreenistä aiheutuvista yhteiskunnallisista kustannuksista ovat epäsuoria ja henkilöiden heikentyneeseen, ja jopa menetettyyn, työkykyyn liittyviä^13-15.

Terveydenhoitopalvelujen käyttöaste ja sitä kautta yhteiskunnalliset vaikutukset terveydenhuoltojärjestelmään kasvavat migreenin vaikeusasteen ja kohtaustiheyden noustessa. My Migraine Voice -tutkimuksen tulokset ovat linjassa aiempien havaintojen kanssa, jotka tukevat lisääntyvää monipuolisten lääkärikonsultaatioiden tarvetta. Tutkimuksessa yleislääkärin ja neurologin vastaanottokäyntejä raportoitiin aiempia tutkimuksia enemmän (mm. eurooppalainen EU5-tutkimus¹⁶), mikä saattaa johtua terveydenhoitojärjestelmien sekä vakuutussäädösten eroista.

Kirjoittaja:
Jaakko Puttonen, FaT
Lääketieteellinen asiantuntija, Teva Finland

Lähteet

1. Wessman M, Nuottamo M, Kaunisto M et al. (2021). Migreenin geneettinen tausta on monitekijäinen. Duodecim 137:575–584.
2. Cady R, Schreiber C, Farmer K et al. (2002). Primary headaches: a convergence hypothesis. Headache 42:204–216.
3. Linde M (2006). Migraine: a review and future directions for treatment. Acta Neurol Scand 114:71–83.
4. Linde M, Mellberg A, Dahlöf C (2006). The natural course of migraine attacks. A prospective analysis of untreated attacks compared with attacks treated with a triptan. Cephalalgia 26:712–21.
5. Atula S (2023). Migreeni. Lääkärikirja Duodecim. Julkaistu verkossa 19.2.2023.
6. Migreeni. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 4.7.2024). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
7. Burch R, Buse D, Lipton R (2019). Migraine: epidemiology, burden, and comorbidity. Neurol Clin 37:631–649
8. Anttila V, Wessman M, Kallela M et al. (2018). Genetics of migraine. Handb Clin Neurol 148:493–503.
9. GBD 2019 Diseases and Injuries Collaborators (2020). Global burden of 369 diseases and injuries in 204 countries and territories, 1990–2019: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2019. Lancet 396:1204–1222.
10. Steiner TJ, Stovner LJ, Jensen R et al. (2020). Migraine remains second among the world’s causes of disability, and first among young women: findings from GBD 2019. J Headache Pain 21:137.
11. Sumelahti M-L, Sumanen M, Sumanen MS et al. (2020). My Migraine Voice survey: disease impact on healthcare resource utilization, personal and working life in Finland. J Headache Pain 21:118.
12. Kosunen M, Rossi J, Niskanen S et al. (2024). Healthcare resource utilization and associated costs among patients with migraine in Finland: A retrospective register-based study. PLoS One 19: e0300816, https://doi.org/10.1371/journal.pone.0300816
13. Hjalte F, Olofsson S, Persson U et al. (2019). Burden and costs of migraine in a Swedish defined patient population – a questionnaire-based study. J Headache Pain 20:65.
14. Olesen J, Gustavsson A, Svensson M et al. (2012). On behalf of the CDBE2010 study group et al. the economic cost of brain disorders in Europe: economic cost of brain disorders in Europe. Eur J Neurol 19:155–162.
15. Linde M, Gustavsson A, Stovner LJ et al. (2012). The cost of headache disorders in Europe: the Eurolight project: cost of headache in Europe. Eur J Neurol 19:703–711. 
16.  Vo P, Fang J, Bilitou A et al. (2018).  Patients’ perspective on the burden of migraine in Europe: a cross-sectional analysis of survey data in France, Germany, Italy, Spain, and the United Kingdom. J Headache Pain 19:82.

MULTI-FI-01346 07 24