Kun lääke ja aurinko kohtaavat, iho voi reagoida

Fototoksinen reaktio rajoittuu alueille, joita vaatteet eivät suojaa.

Auringonvalon ja lääkeaineen yhteisvaikutuksena voi ilmaantua auringonpolttamaa muistuttava fototoksinen reaktio tai harvinaisempi fotoallerginen reaktio.

Fototoksinen reaktio, valoihottuma, on yleisempi ja ilmaantuu henkilöille, jotka altistuvat riittävän suurelle lääkeannokselle ja riittävän suurelle määrälle auringonvaloa. Tällöin iho palaa normaalia herkemmin, ja oireet ovat auringonpolttaman kaltaiset: iho punoittaa ja kirvelee, kutina on yleensä vähäisempää.

Fototoksinen reaktio sijoittuu tarkasti ihoalueille, jotka jäävät vaatteilla suojaamatta. Viive aurinkoaltistuksen ja reaktion välillä on yleensä muutamasta tunnista 2–3 päivään. Iho-oireet häviävät usein melko pian aurinkoaltistuksen tai lääkkeen käytön loputtua mutta voivat pahimmillaan kestää jopa 2–3 viikkoa.

Fotoallerginen reaktio on huomattavasti harvinaisempi, annoksesta riippumaton immunologinen reaktio. Reaktio ilmaantuu henkilöille, joilla auringon UV-säteily muuttaa iholla lääkeainemolekyylin tai sen hajoamistuotteen allergeeniksi eli allergiaa aiheuttavaksi aineeksi. Ihoreaktio voi ulottua myös vaatteilla peitetyille ihoalueille. Oireina ovat usein hyvin voimakkaasti kutiseva ihottuma, näppylät, paukamat ja turvotus – erilaisina yhdistelminä. Fotoallerginen reaktio ilmaantuu yleensä aikaisintaan viikon kuluttua lääkkeen aloittamisesta.

Ihoa mahdollisesti auringonvalolle herkistäviä lääkeaineita on useissa eri lääkeaineryhmissä. Lääkkeiden aiheuttamaan herkistymiseen vaikuttavat myös yksilölliset tekijät. Läheskään kaikki eivät saa oireita, ja myös oireiden voimakkuus voi vaihdella.

Maksaläiskä on lähinnä kosmeettinen haitta

Estrogeenilääkityksen, kuten ehkäisypillereiden tai vaihdevuosien hormonikorvaushoidon, aikana valolle altistuville ihoalueille voi ilmaantua maksaläiskiä. Ihon pigmenttiä tuottavien solujen toiminta kiihtyy auringonvalon vaikutuksesta, ja tämä näkyy ihossa epätasaisina tummina läiskinä. Läiskät ilmestyvät pääasiassa kasvoihin auringonvalon lisääntyessä ja häviävät useimmiten auringonvalon vähetessä.

Tässä kyseessä ei ole varsinainen valoihottuma, vaan haitta on lähinnä kosmeettinen.

Jos lääke herkistää merkittävästi auringonvalolle, siitä mainitaan pakkausselosteessa kohdassa ”Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet” tai ”Haittavaikutukset”, ja myös apteekissa asia voidaan ottaa puheeksi.

Jos käytössä on lääke, joka voi herkistää auringonvalolle, kannattaa iho suojata vaatetuksella ja pysyä varjossa etenkin keskipäivän tunteina (klo 11–15), jolloin auringon säteily on voimakkaimmillaan. Myös korkeasuojakertoimisista aurinkovoiteista voi olla apua valoihottumien ehkäisyssä.

Jos iho pääsee reagoimaan suojautumisesta huolimatta, voi sitä hoitaa kuten auringonpolttamaa. Kuumottavaa ihoa voi viilentää esimerkiksi kylmällä suihkulla, lähdevesi- tai aloe vera -suihkeilla ja sivelemällä iholle apteekista ilman reseptiä saatavaa hydrokortisonivoidetta. Kovaan kutinaan voi ottaa antihistamiinitabletin.

Mikäli suojautumisesta huolimatta ilmaantuu voimakkaita iho-oireita ja epäilee niitä lääkeaineen aiheuttamiksi, kannattaa asiasta keskustella lääkärin kanssa, sillä lääkkeiden käyttöä ei pidä lopettaa itsenäisesti.

Auringolle mahdollisesti herkistäviä lääkeaineita

Antimikrobiset lääkeaineet:

  • doksisykliini
  • tetrasykliini
  • siprofloksasiini
  • viruslääkkeet asikloviiri, valasikloviiri
  • sienilääke itrakonatsoli

Sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet:

  • nesteenpoistolääkkeet hydroklooritiatsidi, furosemidi, amiloridi
  • verenpainelääkkeet ramipriili, enalapriili, amlodipiini, diltiatseemi
  • kolesterolilääke fenofibraatti
  • rytmihäiriölääke amiodaroni

Kipulääkkeet

  • naprokseeni ja selekoksibi
  • ketoprofeeni ja piroksikaami iholle annosteltuna geelinä

Psyykenlääkkeet

  • sertraliini
  • paroksetiini
  • fluoksetiini
  • fluvoksamiini

Akne- ja psoriaasilääkkeet

  • retinoidit isotretinoiini, asitretiini, tretinoiini, adapaleeni
  • bentsoyyliperoksidi
  • kalsipotrioli

ASIANTUNTIJA

Proviisori Laura Paldanius
Hyvän Mielen Apteekki Kotka
Kuva: Kuva: Pixel-Shot / stock.adobe.com