Kuorsaus ei ole vain meluhaitta

Kuorsausääni syntyy, kun hengitysilma jää pyörimään hengitysteiden ahtaisiin kohtiin. Uniapnea kannattaa ottaa vakavasti.

Toisinaan hengitystiet voivat olla luontaisesti ahtaat, mutta hyvin usein ahtaus on itseaiheutettua: ylipaino lisää rasvakudoksen määrää kaulan alueella, ja tupakointi turvottaa hengitysteiden limakalvoja. Myös alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden käyttö lisää kuorsaamista. Teknisesti kuorsaus tapahtuu erityisesti nenänielussa, jossa pehmeä suulaki värähtelee ilmavirran mukana.

Jatkuvasta kuorsaamisesta kärsii usein myös kumppani. Avuksi kannattaa ottaa tällöin tarvittaessa esimerkiksi korvatulpat tai, mikäli mahdollista, eri huoneet, varsinkin jos kumppani on herkkäuninen. Eri huoneissa nukkuminen voi tuntua vieraalta ajatukselta, mutta se voi olla joillekin parisuhteen pelastus, kun molemmat ovat virkeitä hyvin nukuttujen öiden jälkeen.

Kuorsaukseen voi vaikuttaa poistamalla kuorsausta lisääviä tekijöitä eli vähentämällä ylipainoa sekä lopettamalla tai vähentämällä tupakointia ja alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöä.

Kannattaa selvittää, mistä kuorsaaminen johtuu. Jos nenä on kuiva ja karstoittuva, kannattaa limakalvojen kosteuttamiseen käyttää nenää kosteuttavia ja suolaliuosta sisältäviä suihkeita tai öljypohjaisia nenätippoja. Henkilöt, jotka kuorsatessaankin hengittävät nenän kautta, voivat hyötyä sierainten laajentimista.

Uniapneassa hengitys voi katketa yli puoleksi minuutiksi

Tarkempiin tutkimuksiin on syytä hakeutua, jos kuorsaukseen liittyy hengityskatkoja sekä päiväaikaista väsymystä tai suoranaista nukahtelua ja mahdollisesti muita oireita, kuten muistihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia tai mielialavaihtelua.

Uniapneasta eli unen aikaisista hengityskatkoksista kärsii jopa viidesosa kuorsaajista. Tärkein uniapnealle herkistävä tekijä on ylipaino, sillä jopa 50–70 prosenttia uniapneasta kärsivistä on ylipainoisia. Katkoksen kesto voi olla muutamasta sekunnista jopa yli puoleen minuuttiin. Merkittävänä pidetään vähintään viisi kertaa tunnissa tapahtuvia yli 10 sekunnin katkoksia.

Toistuvien unenaikaisten hengityskatkosten vuoksi uni jää katkonaiseksi, ja tällainen kuorsaaja on aamulla väsynyt. Nukahtaminen jo ennen pään osumista tyynyyn kertookin hyvien unenlahjojen sijaan pahasta univajeesta. Uniapnean tunnistaminen on lääkäreillekin haastavaa, sillä potilaat hakeutuvat usein vastaanotolle muiden oireiden takia.

Jos kuorsaus ja hengityskatkokset esiintyvät vain selällään nukkuessa, ongelmaa voi koettaa välttää kiinnittämällä uniasun selkään esineen, joka estää selinmakuuta.

ASIANTUNTIJA
Proviisori Pauliina Nyberg
Hyvän Mielen Apteekki
Hervanta

Kuva: StockPhotoPro / stock.adobe.com