Flunssa eli nuhakuume on suomalaisten yleisin sairaus. Usein kuvitellaan, että kylmettyminen aiheuttaa flunssan, mutta kyse on virustartunnasta.
Koronavirus on tänä vuonna muistuttanut tehokkaista keinoista myös perusflunssan välttämiseen. Flunssa leviää käsien tai ilman kautta, ja useimmat virukset tarttuvat vain lähietäisyydeltä. Flunssa tarttuu siis pisaratartuntana, joten parasta on yskiä ja aivastaa nenäliinaan tai hihaan.
Tautien jyllätessä on tärkeä muistaa hyvä käsihygienia sekä huolehtia riittävästä vastustuskykyä tukevien vitamiinien ja hivenaineiden saannista. Flunssan pääoireet ovat kurkkukipu, nuha ja yskä. Nuha ja nenän tukkoisuus ovat pahimmillaan muutama päivä flunssaoireiden alkamisesta, yskä voi kestää viikkoja. Pahimmat flunssan oireet yleensä vähenevät 4–5 sairauspäivän jälkeen.
Flunssaisena tärkeintä on levätä riittävästi. Aktiivisesta kuntoliikunnasta on pidettävä reilu tauko, jotta pystyy välttämään mahdolliset jälkitaudit.
Aikuisen flunssapotilaan on syytä mennä lääkäriin, jos kuume nousee korkeaksi, hengittäminen on raskasta tai uupumus voimakasta. Lääkärin arvio on tarpeen myös, jos jo helpottaneet oireet uusivat parin viikon kuluessa. Lapsella lääkärikäynnin kynnys on matalampi.
Normaalisti flunssa paranee potemalla, mutta paranemista voi nopeuttaa ja oireita lievittää oikeilla valmisteilla. Tukkoista nuhanenää voidaan hoitaa nenän limakalvoja supistavilla nenäsuihkeilla. Lisäksi merisuolapohjaiset nenäsumutteet auttavat limaa irtoamaan poskionteloista. Kuivaa nenän limakalvoa voi parannella hoitavilla ja kosteuttavilla, merisuola- tai öljypohjaisilla suihkeilla.
Niistämisestä auenneita ja rohtuneita nenänpieliä voidaan hoitaa nenävoiteella tai muulla tehokkaasti limakalvovaurioita hoitavalla voiteella. Tukkoisuutta ja kurkun karheutta voi lievittää imeskeltävillä, mielellään sokerittomilla pastilleilla. Nielua puuduttavat ja desinfioivat imeskeltävät tabletit auttavat, jos kurkku on kipeä.
Kuumetta ja lihassärkyä voidaan vähentää käyttämällä särkylääkettä tarvittaessa. Juotavan kipulääkkeen avulla tulee samalla huolehdittua myös nesteytyksestä, sillä kuumeessa lämmin keho haihduttaa normaalia enemmän, ja elimistön nesteen tarve lisääntyy.
Höyryhengitys auttaa puhdistamaan hengitysteitä ja irrottaa limaa. Apteekista voi ostaa höyryhengityslaitteen eli inhalaattorin.
Yskänlääkkeiden teho on melko huono, mutta mikäli ärsytysyskä haittaa esimerkiksi yöunta tai työntekoa, voi käyttää ärsytystä hillitsevää lääkettä tarvittaessa. Hunaja, eukalyptusöljy tai mikä tahansa nielua kosteuttava neste saattaa helpottaa erityisesti ylähengitystieinfektioihin liittyvää yskää.
Apteekin henkilökunta neuvoo mielellään kysymyksiisi lääkkeiden valinnasta, sopivuudesta ja muista hoitovaihtoehdoista.
C- ja D-vitamiini sekä auringonhattu-uute (echinacea) vahvistavat elimistön puolustusmekanismeja. Niiden teho flunssan hoidossa on osin ristiriitaista, mutta useat tutkimukset ovat osoittaneet niiden voivan vähentää flunssan kestoa ja vähentää oireiden vaikeutta. Niiden käyttöön ei liity haittavaikutuksia.
Tutkimusten mukaan punahattu on tehokas etenkin flunssan ennaltaehkäisyssä. C-vitamiini puolestaan voi vähentää ja lyhentää flunssan oireita, mutta silloin annoksen on oltava suuri, jopa 3–6 grammaa vuorokaudessa ja käyttö tulisi aloittaa heti ensioireista.
Sinkin hyöty flunssan ehkäisemisessä ja toipumisessa perustuu sen paikallisiin vaikutuksiin. Siksi nieltävistä sinkkitableteista ei ole hyötyä flunssassa, vaan sinkin on oltava nielun alueella vaikuttavassa muodossa, mieluiten sinkkiasetaattia sisältävinä imeskelytabletteina tai suihkeina. Sinkkiä tulisi saada päivän aikana yhteensä noin 80 mg. Sinkin käyttö kannattaa aloittaa heti flunssan alettua.
ASIANTUNTIJA
Apteekkari Helena Jalonen
Hyvän Mielen Apteekki
Hervanta
Kuva: Graphicroyalty / stock.adobe.com