Mitä tulisi tietää silmien terveydestä?

Voiko silmätippoihin jäädä koukkuun? Miksi antibioottitippoja ei saa apteekista ilman reseptiä? Miksi silmätulehduksen hoito vaatii lääkärin arvion?

Yllä olevat kysymykset ovat apteekin väelle hyvinkin tuttuja – ja ihan ymmärrettävästi yleisiä! Kysyimme vastauksia silmätautien erikoislääkäriltä ja silmäkirurgilta Ilpo Tuiskulta.

Olisiko silmälääkärissä syytä joskus käydä, vaikka ei tuntisi mitään oireita?

Silmälääkärissä on suositeltavaa käydä noin 45–50-vuotiaana, vaikkei oireita olisikaan. Tärkein syy tähän on glaukooma. Se on salakavala ja kohtuullisen tavallinen silmäsairaus. Alkuvaiheessa se ei aiheuta juurikaan oireita. Glaukooma vaurioittaa näköhermoa ja sitä kautta aiheuttaa näkökenttään puutoksia. Glaukooman aiheuttamia vaurioita ei voida parantaa, vaan hoito perustuu ennaltaehkäisyyn. Aikainen diagnoosi on ennusteen kannalta tärkeä.

Glaukooman tärkein riskitekijä on kohonnut silmänpaine. Kuitenkin puolella glaukoomaa sairastavilla silmänpaine on normaali. Normaali silmänpaine ei siis sulje pois glaukoomaa. Vastaavasti koholla oleva silmänpaine ei tarkoita, että potilaalla olisi varmasti glaukooma. Silmälääkärin tutkimus ja arvio kokonaistilanteesta on tärkeä. Pelkkä silmänpaineen mittaus ei korvaa sitä.

Millaiset oireet vaativat silmälääkärin vastaanotolle hakeutumista?

Valtaosa silmätulehduksista hoidetaan ja hoituu yleislääkärin vastaanotolla. Silmälääkärin arvio on tarpeen, mikäli tulehdus pitkittyy, siihen liittyy alentunut näöntarkkuus, kipua tai valonarkuutta.

Jos näkö alentuu äkisti, vaatii se usein päivystyksellisen silmälääkärin tutkimuksen. Tavallisimpia syitä äkilliselle näön menetykselle ovat mm. silmän verenkiertohäiriöt tai verkkokalvon irtauma.

Pidemmän ajan kuluessa tapahtunut näön heikentyminen on tavallinen syy hakeutua silmälääkärin vastaanotolle – näiden takana on usein, varsinkin ikäihmisillä, harmaakaihi tai silmänpohjan ikärappeuma.

Miten silmälääkärin tekemä tutkimus eroaa terveyskeskuslääkärin tai optikon tarjoamasta avusta?

Terveyskeskuslääkäri ottaa kantaa hyvin laajalti ihmisen terveyteen liittyvissä asioissa, eli kokonaisuuteen. Silmälääkäri taas on lääkäriksi valmistumisensa jälkeen erikoistunut viiden vuoden ajan pelkästään silmätautien erikoislääkäriksi.

Silmälääkärillä on käytössään silmämikroskooppi, jolla voidaan tutkia hyvin tarkasti silmän pintaosia ja tähystää silmän sisälle. Lisäksi monesti käytössä on erilaisia nykyaikaisia kehittyneitä tutkimuslaitteita, jotka auttavat merkittävästi diagnoosin määrityksessä.

Optikot ovat ammattilaisia näöntutkimuksessa: taittovirheiden sekä silmälasien ja piilolinssien määrittämisessä. Mikäli optikko epäilee silmä­sairautta, ohjaa hän potilaan lääkäriin. Silmäsairauksien hoito ja vastuu diagnosoinnista kuuluu lääkärille.

Hyvällä ja rakentavalla yhteistyöllä terveyskeskuslääkärin, silmälääkärin ja optikon välillä saavutetaan potilaille paras terveyshyöty.

Miten etätyöskentelyn lisääntyminen tai lasten lisääntynyt ajanvietto ruutujen ääressä vaikuttaa silmiin?

Etätyöskentelyssä työergonomia voi olla vaillinaista. Näyttö voi olla väärällä etäisyydellä tai väärällä korkeudella, jolloin silmät voivat väsyä. Näissä asioissa työnäköoptikko voi auttaa parhaiten.

Lasten lisääntynyt ruutuaika kännykällä, tabletilla tai tietokoneella on todettu olevan yhteydessä likinäköisyyden lisääntymiseen. 

Miksi silmätulehduksen hoito vaatii lääkärin arvion? Miksi esimerkiksi antibioottitippoja ei saa apteekista ilman reseptiä?

Suomessa antibiootteja silmätippoina tai tabletteina ei tosiaan saa apteekista ilman reseptiä, vaikka jossain päin maailmaa on toisin. Antibiootin tai muun hoidon tarpeen arvioi objektiivisesti koulutettu ammattilainen. Antibioottien holtiton käyttö johtaa siihen, että bakteerit muuttuvat resistenteiksi. Tästä on näyttöä maista, joissa antibioottien käyttö on hyvin liberaalia.

Millaisia silmävaivoja voi hoitaa apteekin itsehoitotuotteilla?

Kuivasilmäisyys on tällainen hyvin yleinen vaiva. Kuivasilmäisyydestä kärsivissä silmissä on ärsytystä ja roskan tunnetta. Silmät tuntuvat usein kuivilta, tai hieman yllättäen ne voivat myös vetistää viimassa. Monesti silmän kuivuuteen liittyy luomireunan tulehdusta, ja aamuisin saattaa tuntua siltä kuin silmissä olisi ”unihiekkaa”. Luomireunan putsauslaput ovat käteviä parantamaan luomihygieniaa.

Allergisiin oireisiin auttavia tippoja on myös saatavilla. Mikäli itsehoitotuotteilla ei saa riittävää apua vaivaan, on hyvä kääntyä lääkärin puoleen.

Millaisia vääriä uskomuksia liittyy silmänkostutustippoihin tai niiden käyttöön?

Monesti ihmiset arastelevat käyttää kostutustippoja peläten, että niihin jää ”koukkuun”, ja oma kyyneleritys ei enää toimisikaan. Uskomus on väärä. Samoin kuin ihokin talvella kuivuu, voivat myös silmät herkästi kuivua. Siinä missä kuivaa ihoa rasvataan, on kuivia silmiä hyvä kosteuttaa ja voidella.

Missä tilanteissa ravintolisien, kuten mustikka-, omega-3- tai tyrniöljykapseleiden käytöstä olisi hyötyä silmien terveydelle?

Terveellinen ja monipuolinen sekä antioksidantteja sisältävä ravinto on tärkeää monen silmä­sairauden ehkäisyssä. On monia laajoja epidemiologisia tutkimuksia, jotka tukevat väittämää. Omega-3-rasvahappojen tehosta silmän kuivuuden hoidossa on olemassa tutkimusnäyttöä puolesta ja vastaan. Itse suosittelen usein kokeilemaan omega-3 valmisteita, varsinkin jos kuivasilmäisyyteen liittyy luomen öljyrauhasten vajaatoimintaa. Omega-3 valmisteet eivät kuitenkaan sovi, jos käytössä on verenohennuslääkitys. Silmänpohjarappeumassa suosittelen usein mm. mustikan ja appelsiinin ottamista ruokavalioon.

HAASTATTELIJA:

Farmaseutti Janni Ruuskanen
Hyvän Mielen Apteekki Valtari

Ilpo Tuisku on silmätautien erikoislääkäri sekä silmäkirurgi. Lääketieteen tohtoriksi hän on väitellyt Helsingin yliopistosta vuonna 2008 aiheena Sarveiskalvon hermot kuivasilmäisyydessä sekä taittovirhekirurgian jälkeen. Hän on työskennellyt HYKS Silmätautien klinikalla vuosina 2003–2017. Vuodesta 2017 alkaen hän on toiminut Silmäsairaala VALOssa, Helsingissä ja Kouvolassa. 

Kuva: metamorworks / stock.adobe.com