Korona-aika vähensi merkittävästi flunssan sairastamista Suomessa. Jää nähtäväksi miten käy nyt syksyllä ja talvella, kun korona vähitellen talttuu – palaako perusflunssa?
Flunssavirukset tarttuvat etenkin kosketus- ja pisaratartuntana. Koronapandemian aikana tutuksi tulleet hygieniaohjeet ovatkin myös tavallisen flunssan ehkäisyssä toimivimmat keinot. Hyvä käsihygienia on siis tärkeää, ja myös yskiminen nenäliinaan tai omaan hihaan ehkäisee flunssavirusten leviämistä. Terveelliset elämäntavat eli monipuolinen ruokavalio, riittävä uni, sopivasti liikuntaa ja tupakoimattomuus antavat hyvän perustan vastustuskyvylle.
Vastustuskykyä voi kokeilla parantaa C- ja D-vitamiinin sekä sinkin käytöllä, vaikkakin luotettava tutkimusnäyttö flunssan ehkäisyn kannalta on puutteellista.
Flunssaan liittyvät yleisoireina päänsärky, vilunväristykset, kurkkukipu ja kuume. Lisäksi myöhemmin saattaa ilmetä nenän vuotamista ja tukkoisuutta, yskää sekä huonovointisuutta. Yskän tehtävänä on poistaa limaa hengitysteistä, ja se onkin suojareaktio tulehdukselle ja ärsytykselle hengitysteiden limakalvolla. Tavallisesti flunssan oireet kestävät 1–2 viikkoa, mutta oireet saattavat jatkua jopa neljä viikkoa.
Flunssan oireiden pitkittyessä tai hankaloituessa on syytä hakeutua lääkäriin. Tällaisia tilanteita ovat muun muassa yskän yli 6 viikon kesto tai kovan yskän alkaminen ilman edeltäviä flunssaoireita. Lisäksi hälyttäviä oireita ovat veri ysköksissä, yli viikon kestävä poskiontelosärky tai korvasärky. Hengitys- ja nielemisvaikeudet tai poikkeuksellisen voimakas uupumus ovat aina aiheita hakeutua päivystykseen.
Flunssa paranee yleensä itsestään ajan kanssa, joten hoidossa keskitytään oireiden lievittämiseen. Flunssassa ensisijainen hoito on lepo. Antibiootit eivät auta virusinfektioissa, joten flunssan hoidossa niistä ei ole hyötyä.
Flunssaan liittyvää kuumetta ja särkyjä voidaan lievittää tulehduskipulääkkeillä (ibuprofeeni, ketoprofeeni, asetyylisalisyylihappo ja naprokseeni) tai kipulääke parasetamolilla. Jos käytetään kahta kipulääkevalmistetta, on yliannosvaaran ja haittavaikutusten vuoksi varmistettava, etteivät ne sisällä samaan lääkeaineryhmään kuuluvia lääkeaineita. Parasetamolia voi tarvittaessa käyttää yhtä aikaa tulehduskipulääkkeen kanssa.
Lapsille ensisijainen kuume- ja kipulääke on parasetamoli. Asetyylisalisyylihappoa (ASA) ei suositella lapsille ollenkaan, koska se suurentaa Reyen oireyhtymän riskiä. Kurkkukipuun voidaan käyttää myös paikallisesti vaikuttavia itsehoitolääkkeitä imeskelytabletteina ja suusuihkeina, jotka sisältävät erilaisia desinfioivia, puuduttavia tai tulehdusta alentavia lääkeaineita.
Tukkoista ja vuotavaa flunssanenää helpottaa verisuonia supistava ja limakalvoturvotusta alentava nenäsuihke (ksylometatsoliini ja oksimetatsoliini). Avaavia nuhasumutteita saa käyttää vain lyhytaikaisesti, eli lääkevalmisteesta ja potilaan iästä riippuen enintään 5–10 vuorokautta. Pidempiaikainen käyttö voi johtaa nenän limakalvojen turvotukseen ja eritystoiminnan lisääntymiseen. Tukkoisuuteen voi hakea helpotusta myös nenän huuhtelemisella nenäkannulla, jossa käytetään kädenlämpöistä, 0,9-prosenttista suolavettä. Vauvoille ja pienille lapsille käyttökelpoisia ovat puolestaan fysiologiset keittosuolanenätipat ja -suihkeet.
Yskänlääkkeet jaetaan perinteisesti yskänärsytystä hillitseviin valmisteisiin eli antitussiiveihin ja limanirrotusta edistäviin valmisteisiin eli mukolyytteihin. Flunssaan liittyvää yskää ei nykyisin suositella hoidettavan itsehoitoyskänlääkkeillä, sillä tutkimusten perusteella toivottu vaikutus jää saavuttamatta. Myöskään lasten yskää ei suositella hoidettavan edellä mainituilla valmisteilla, sillä niiden mahdolliset haitat ovat hyötyjä suurempia.
Paras näyttö yöllisten yskänpuuskien vähentämisestä on hunajasta, jota voidaan yli 1-vuotiaille lapsille annostella pari teelusikallista iltaisin. Hunajaa löytyy myös valmiina, juoksevampana liuoksena apteekista.
Flunssan kestoa voi kokeilla lyhentää ja oireita lievittää sinkkiasetaatilla, jos hoidon aloittaa heti oireiden ilmaannuttua. Tutkimusten mukaan viikon kestävä flunssa saattaa lyhentyä 2–3 päivällä 75 mg:n päiväannoksella sinkkiasetaattia esimerkiksi imeskelytablettina tai suusuihkeena. Sinkkiasetaatti on tutkitusti tehokkain sinkin muoto flunssan hoidossa. Olennaista on, että vapaat sinkki-ionit pääsevät vaikuttamaan mahdollisimman pitkään nielun alueella. Paras teho saavutetaankin välttämällä syömistä ja juomista ainakin 15 minuutin ajan valmisteen käytön jälkeen.
ASIANTUNTIJA
Proviisori Mika Kainulainen
Hyvän Mielen Apteekki Nurmes
Kuva: Natallia / stock.adobe.com