
Osteoporoosi on ”hiljainen” mutta yleinen sairaus,
jota voidaan usein estää oikeilla elämäntapavalinnoilla ja säännöllisellä seurannalla.
Osteoporoosi eli luukato määritellään sairaudeksi, jossa luun lujuus on alentunut niin, että murtumariski on lisääntynyt. Luiden haurastuminen ja heikkeneminen iän myötä on väistämätöntä ja luonnollista, mutta osteoporoosia sairastavat kokevat tämän vahvemmin ja nopeammin.
Osteoporoosi diagnosoidaan luuntiheysmittauksella lannerangan ja lonkan alueelta. Mittaus on kivuton se kestää vain viitisen minuuttia.
Kuka tahansa voi sairastua osteoporoosiin, ja useimmat taustasyyt ovat perinnöllisiä, mutta tietyt ihmisryhmät ovat alttiimpia osteoporoosille kuin toiset.
Riskitekijöitä ovat mm. yli 50 vuoden ikä, riittämätön kalsiumin ja D-vitamiinin saanti, suvussa esiintyvä osteoporoosi, naisilla sukupuoli (erityisesti postmenopaussi-naiset) sekä tupakkatuotteiden käyttäjät.
Myös monet sairaudet ja lääkkeet lisäävät osteoporoosin riskiä. Näitä ovat mm. keliakia ja nivelreuma sekä pitkäaikaisesti kortikosteroideja, antikoagulantteja ja syöpälääkkeitä käyttävät.
Osteoporoosi luokitellaan usein ”hiljaiseksi sairaudeksi”, koska sen tunnistamiseksi ei ole suoria havaittavia oireita ilman luuntiheysmittausta. Vasta luunmurtuman myötä alkaa tuntua voimakasta kipua sekä kyvyttömyyttä liikkua ja toimia kunnolla. On tärkeää tarkkailla muutoksia asennoissa, joissa selkä ja polvi ovat taivutettuina, sekä selittämättömiä polvi- ja selkäkipuja.
Osteoporoosin ehkäisyn pääperiaatteita ovat oikeanlainen ruokavalio, riittävä kalsiumin ja D-vitamiinin saanti, tupakan ja alkoholin välttäminen, riittävä liikunta sekä loukkaantumisten ja kaatumisten ehkäisy.
D-vitamiinin saantisuositus tavallisille aikuisille on 10 mikrogramma vuorokaudessa ja iäkkäämmille (yli 75-vuotiaille) 20 mikrogrammaa vuorokaudessa. Osteoporoosia sairastaville ja riskialttiille henkilöille suositellaan 20–50 mikrogrammaa. 100 mikrogramman enimmäisannosta ei tulisi ylittää, sillä vitamiini on rasvaliukoinen ja täten varastoituu elimistöön aiheuttaen haittoja.
D-vitamiinilisistä D3-muoto on suositeltavin.
Keskivertoaikuisen kalsiumin saantisuositus on 800 mg vuorokaudessa. Osteoporoosille altteille, sitä sairastaville sekä iäkkäille suositellaan 1000–1500 mg. Hyviä lähteitä ovat rasvattomat ja vähärasvaiset maitovalmisteet ja juustot, kala, kasviperäiset lähteet kuten soija ja pavut sekä kalsiumilla täydennetyt maitovalmisteiden tapaan käytettävät kasvipohjaiset tuotteet.
Maitotuotteita ja monipuolista ruokavaliota hyödyntävillä saanti on yleensä riittävää. Sen sijaan henkilöillä, jotka eivät käytä maitotuotteita tai kalsiumilla täydennettyjä maitovalmisteiden tapaan käytettäviä tuotteita, kalsiumin saanti voi jäädä vajaaksi. Tällöin varmistetaan riittävän kalsiumin saantia kalsiumlisillä.
Liikunnan tulisi olla luustoa ja lihaksia monipuolisesti kuormittavaa voima-, kestävyys- tai tasapainotreenin muodossa vähintään 2 kertaa viikossa, mieluiten päivittäin. Liikkumista voi saada joko esim. kuntosalilla, jumppatunneilla, tanssitunneilla, urheilulajista, pihatyöstä, kävelystä, hiihdosta tai mistä tahansa lihaksia ja hengityselimistöä rasittavasta liikunnasta.
Vähäiselläkin päivittäisellä liikunnalla on valtava hyöty osteoporoosin ehkäisyyn.
Yksinkertaisetkin vinkit voivat olla avuksi.
Asiantuntija
Farmasian opiskelija Yeasin Abdullah
Hyvän Mielen Apteekki Pähkinärinne
Kuva: Photographee.eu/stock.adobe.com