Päätä särkee monesta syystä

Hoitokeinot vaihtelevat riippuen siitä, onko särky primaarista vai sekundaarista. Selvitämme jutussa termistöä ja hoitovaihtoehtoja.

Lähes jokainen meistä kokee päänsärkyä elämänsä aikana. Tilastollisesti se on, hormonaalisista syistä johtuen, naisilla yleisempää kuin miehillä.

Päänsäryt voidaan jakaa primaarisiin (ensisijaisiin) ja sekundaarisiin (toissijaisiin) päänsärkyihin. Primaarinen päänsärky tarkoittaa, että kyseessä on itsessään sairaus, joka ei ole seurausta muusta sairaudesta tai tilasta. Sekundaarinen päänsärky puolestaan tarkoittaa, että sen taustalla on jokin muu sairaus tai vamma, mikä selittää koetun kivun.

Monet eri syyt ärsyttävät kudosten kipuhermopäätteitä ja aiheuttavat päänsärkyä. Lyhytaikainen lievä päänsärky voi aiheutua jännittämisen, rasituksen tai unen puutteen johdosta. Hyvin yleisiä ovat myös migreenityyppiset säryt, jolloin kipu on yleensä sykkivää, toispuolista ja kovaa tai kohtalaista. Migreenisärkyyn voi myös liittyä pahoinvointia tai oksentelua sekä valo- ja hajuherkkyyttä.

Infektioperäisistä pään kiputiloista tavallisia ovat nenän sivuonteloiden tulehdus sekä korvien ja hampaiden tulehdusten aiheuttamat säryt.

Verenkiertoperäisen säryn voi puolestaan aiheuttaa aivoverisuonten ahtautuminen tai aivoverenvuoto, jolloin kova päänsärky alkaa äkillisesti. Hermorataperäisistä säryistä tavallisin on kolmoishermosärky, jossa esiintyy kasvojen alueen kipua. Otsan tai ohimon seudulla esiintyvä jomottava särky saattaa taas aiheutua virheellisen purennan seurauksena.

Päihteisiin päänsärky voi liittyä yhtenä oireena – tavallisimpana alkoholin käytön jälkeinen päänsärky. Särkylääkkeiden pitkäaikainen säännöllinen käyttö altistaa niin kutsutulle lääkepäänsärylle, tai kipu voi liittyä jonkin lääkeaineen haittavaikutukseen (esim. sydänlääkkeinä käytettävät nitraatit).

On hyvä muistaa, että aina päänsärkyoireille ei kuitenkaan ole löydettävissä yksiselitteistä syytä. Särky voi olla peräisin hyvin monenlaisista lähteistä, ja koettu kipuaistimus vaihteleekin erilaisissa päänsäryissä paljon.

Yleisimmät primaarit päänsäryt

• Jännityspäänsärky
• Migreeni
• Sarjoittainen päänsärky eli Hortonin neuralgia

Esimerkkejä sekundaarisista päänsäryistä

• Infektiot
• Pään tai niskan vamma
• Vieroituspäänsäryt esim. päihteisiin liittyen
• Särkylääkkeiden liikakäytöstä johtuva lääkepäänsärky
• Elimistön sisäisen tasapainon (homeostaasi) häiriöt, esim. unen puute tai korkea verenpaine
• Leukanivelen ja purentaelimistön toimintahäiriöt
• Aivojen verenkiertohäiriö

Päänsäryn itsehoito

Ilman muita oireita toisinaan ilmenevää lievää päänsärkyä voi tarvittaessa hoitaa ilman reseptiä saatavilla tulehduskipulääkkeillä (ibuprofeeni, ketoprofeeni, asetyylisalisyylihappo ja naprokseeni) tai kipulääke parasetamolilla.

Jos käytetään kahta kipulääkevalmistetta, on yliannosvaaran ja haittavaikutusten vuoksi varmistettava, etteivät ne sisällä samaan lääkeaineryhmään kuuluvia lääkeaineita. Parasetamolia voi tarvittaessa käyttää yhtä aikaa tulehduskipulääkkeen kanssa. Samoin voi toimia sellaisessa päänsäryssä, jolle on selvä, itsestään paraneva syy, kuten flunssa.

Jännityspäänsäryn itsehoidossa tärkeitä ovat lääkkeettömät hoitokeinot, kuten rentouttava voimistelu ja liikunta, ergonominen työasento, riittävä unen saanti, kireiden lihasten hieronta tai lämpöhoito. Tarvittaessa voi käyttää myös itsehoitokipulääkkeitä.

Lääkärin tekemän migreenidiagnoosin jälkeen migreenipäänsäryn kohtaukset hoidetaan lääkärin ohjeistuksen mukaisella lääkehoidolla.

Kun päänsärky on poikkeavaa, voi oirearvion tehdä Omaolo-palvelussa (omaolo.fi). Tällaisissa tapauksissa särky saattaa alkaa yllättäen ja olla voimakasta tai pitkäkestoista rajoittaen toimintakykyä. Omaolo-palvelun kysely auttaa arvioimaan, milloin ja millaiseen hoitoon tulee hakeutua sekä millaisesta itsehoidosta särkyyn voisi olla apua.

Nopeasti alkava voimakas särky on aina syy hakeutua lääkärin hoitoon, samoin silloin, jos särkyyn liittyy muita epätavallisia oireita, kuten yleistilan heikkenemistä, oksentelua, niskan jäykkyyttä, korkeaa kuumetta tai hermoston oireita (tunnottomuus, halvaus, kouristukset, puhehäiriöt).

ASIANTUNTIJA
Proviisori Mika Kainulainen
Hyvän Mielen Apteekki Nurmes
Kuva: Pixel-Shot / stock.adobe.com