Raskaus- ja imetysaikana vitamiinien ja ravintolisien tarve on erityinen

Energiantarve lisääntyy raskauden aikana vain hieman, joten kehotus syödä kahden edestä on turha.

Useiden vitamiinien sekä hiven- ja kivennäisaineiden tarve kasvaa raskauden ja imetyksen aikana. Ruuan osalta määrän sijaan huomiota tulee kiinnittää sen laatuun ja monipuolisuuteen. Suurin osa tärkeiden ravintoaineiden saannista täyttyy monipuolisella kasviksia, hedelmiä, marjoja, täysjyväviljaa ja kalaa sisältävällä ruokavaliolla. Äidin hyvä ravinto vaikuttaa myös synnytyksestä toipumiseen, äidin jaksamiseen ja imetyksen onnistumiseen.

Äidin ravintoaineiden saanti vaikuttaa myös suoraan rintamaidon koostumukseen, erityisesti sen rasvahappoihin.

D-vitamiinin ja foolihapon saanti turvataan ravintolisillä

Kaikki raskaana olevat ja imettävät tarvitsevat 10 mikrogramman D-vitamiinilisän vuodenajasta riippumatta. D-vitamiinin puutos voi johtaa kalsiumtasapainon häiriöihin sekä äidillä, sikiöllä että vastasyntyneellä ja lukuisiin muihin, myöhemmin ilmeneviin terveysongelmiin. Lisäksi D-vitamiini edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. D-vitamiinilisän käytön yläraja on 100 mikrogrammaa vuorokaudessa.

Foolihapon eli folaattia vastaavan synteettisen vitamiinin tarve lisääntyy raskauden aikana. Äidin riittävä foolihapon saanti vähentää synnynnäisten epämuodostumien – erityisesti hermostoputken sulkeutumishäiriön – vaaraa. Jokaiselle raskautta suunnittelevalle suositellaan foolihappolisää 400 mikrogramman tablettina kerran vuorokaudessa, viimeistään 2 kuukautta ennen toivottua raskautta tai ehkäisyn poisjättämistä. Foolihapon käyttöä jatketaan 12. raskausviikon loppuun saakka.

Liika A-vitamiini on haitallista sikiölle

Raskauden ja imetyksen aikaiseen suojaravintoaineiden täydentämiseen on saatavilla myös monivitamiinivalmisteita. Niitä käytetään yksilöllisen tarpeen mukaan. Useat tavalliset monivitaminivalmisteet eivät sovi raskauden aikana käytettäviksi, jos ne sisältävät sikiölle haitallista A-vitamiinia. Odottaville ja imettäville suunnatuissa valmisteissa on huomioitu odottajan suurempi foolihapon tarve.

Lisäksi ne sisältävät jodia ja pienen määrän rautaa. Monivitamiinitabletin käyttö on tarpeellista yksipuolisen tai niukan ruokavalion tukena, voimakkaan raskauspahoinvoinnin vuoksi ja monisikiöraskaudessa. Imetyksen aikainen monivitamiinivalmisteen käyttö on tarpeen yksipuolisen ruokavalion tukena tai rintamaitoa luovuttavilla, kaksosia imettävillä tai kun uusi raskaus alkaa heti edellisen jälkeen.

Kalsium on elintärkeä mineraali

Kalsium on sikiön kehityksen kannalta elintärkeä mineraali, ja sen riittävästä saannista tulee huolehtia raskauden aikana. Kalsiumin puute lisää riskiä raskaudenaikaiseen verenpaineen nousuun ja raskausmyrkytykseen. Kalsiumlisää suositellaan yksilöllisen arvion mukaan 500 milligrammaa, jos ruokavaliossa on vain vähän maitovalmisteita tai kalsiumilla täydennettyjä elintarvikkeita. Imetyksen aiheuttama äidin kalsiumvaje on noin 200 milligrammaa vuorokaudessa. Ravintolisästä ja ruokavaliosta saatava kalsiumin yhteenlaskettu suositeltu vuorokausiannos on 900 milligrammaa raskauden ja imetyksen aikana. 1500 milligramman annosta ei pidä ylittää, sillä liiallinen kalsiumin saanti lisää vastasyntyneen sairastavuutta ja lisää riskiä keskenmenoon.

Suurella osalla raskaana olevista naisista veren hemoglobiinipitoisuus laskee. Raskaus kuluttaa elimistön rautavarastoja, joten useat äidit kärsivät raudan puutteesta

raskauden aikana ja osa myös raudanpuuteanemiasta. Raudan puutteesta johtuva anemia lisää riskiä ennenaikaiseen synnytyksen ja alhaiseen syntymäpainoon. Vastasyntyneen raudanpuute voi lisätä riskiä keskushermoston kehityshäiriöille. Ruokavaliolla voidaan tyydyttää noin puolet raskausajan raudan tarpeesta, toinen puoli on saatava äidin rautavarastoista tai rautavalmisteesta.

Kehittyvä sikiö tarvitsee muun muassa hermoston, näkökyvyn ja immuunijärjestelmän kehittymiseen runsaasti hyvälaatuisia rasvahappoja, joita suomalaisnaiset saavat keskimäärin suositeltua vähemmän. Ruokavalion rasvan laatua voi kohentaa päivittäisillä elintarvikevalinnoilla, mikä tarkoittaa 2–3 kala-aterian syömistä viikossa ja kasviöljyjen suosimista kovien rasvojen sijaan.

Etenkin äidin riittävällä DHA:n (omega-3-rasvahappojen) saannilla raskauden ja imetyksen aikana on merkitystä sikiön ja imeväisikäisen vauvan aivojen ja silmien sekä näön normaalin kehityksen tukemisessa.

ASIANTUNTIJA
Farmaseutti Janni Ruuskanen
Hyvän Mielen Apteekki Valtari
Kuva: Kostia / stock.adobe.com