Särkeekö päätä?

Päänsärkypäiväkirja auttaa hahmottamaan vaivan laajuutta.

Lähes jokainen kärsii päänsärystä jossain vaiheessa elämäänsä. Särkyyn voi olla monia syitä, mutta tavallisimpia päänsärkysairauksia ovat jännityspäänsärky ja migreeni.

Jännityspäänsärky

Jännityspäänsärky on päänsäryn yleisin muoto. Sillä tarkoitetaan niska-hartiaseudun lihasten jännityksestä ja stressistä johtuvia päänsärkykohtauksia, jotka usein ilmenevät kiristävänä tai puristavana ja iltaa kohden pahenevana, molemminpuolisena päänsärkynä.

Päänsärkykohtauksia voi tarvittaessa hoitaa lyhyt-aikaisesti särkylääkkeillä. Soveltuvia ovat parasetamoli tai tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni.

Jännityspäänsäryn ehkäisyssä lääkkeettömät keinot ja kehonhuolto ovat tärkeitä. On hyvä harjoittaa niska-hartiaseutua vahvistavia liikkeitä, taukojumppaa sekä kiinnittää huomiota työasentoihin. Myös hieronnasta ja fysioterapeutin ohjaamista liikkeistä voi olla apua.

Migreeni

Migreenistä johtuvan päänsärkykohtauksen aiheuttaa usein jokin ulkoinen tekijä, kuten kirkkaat valot, alkoholi, muutokset unirytmissä, tietyt ruoka-aineet tai mausteet sekä säätilan muutokset.

Särky oireilee toispuolisena kohtalaisena tai kovana kipuna, ja siihen voi liittyä muun muassa valon arkuutta, ääniherkkyyttä ja jopa pahoinvointia. Migreeni voi olla aurallinen, jolloin ennen päänsärkyä ilmenee esi- eli auraoireita, kuten sahalaitaista näköhäiriötä, lihasheikkoutta tai puheen vaikeutta. Aurattomassa migreenissä esioireita ei ole. Migreeniä laukaisevat tekijät, oireet ja auraoireet ovat yksilöllisiä.

Migreenikohtauksen sattuessa kohtauslääke kannattaa ottaa heti. Kohtauslääkkeenä käytössä voi olla parasetamolia ja/tai tulehduskipulääkettä tai lääkärin reseptille kirjoittamaa triptaania. Jos migreenikohtaus on aurallinen, triptaani tulisi ottaa vasta auraoireiden väistyttyä. Kohtauksen aikana oleskelu viileässä ja pimeässä tilassa voi levon ohella helpottaa oloa.

Ehkäisynä kannattaa pyrkiä välttämään päänsärkyä laukaisevia tekijöitä. Lisäksi lääkäri voi tarpeen mukaan määrätä estolääkityksen.

Särkylääkepäänsärky

Yli kolmen kuukauden yhtäjaksoinen särkylääkkeiden käyttö vähintään kolmesti viikossa voi johtaa särkylääkepäänsärkyyn. Se oireilee päivittäin tai lähes päivittäin alkaen usein aamuyöllä, kun viimeisimmän särkylääkkeen vaikutus lakkaa.

Särkylääkepäänsärkyä hoidetaan lopettamalla särkylääkkeiden käyttö kokonaan joksikin aikaa. Lopetuksen voi tehdä kerralla tai lääkeannosta vähentäen muutaman viikon aikana. Ehkäisynä särkylääkepäänsärkyyn toimii lääkkeiden asianmukainen ja vain tilapäinen käyttö. Jos huomaa tarvitsevansa runsaasti särkylääkkeitä, kannattaa keskustella lääkärin kanssa myös muista päänsäryn hoitovaihtoehdoista.

Joskus päänsärkyyn liittyvät oireet vaativat välitöntä lääkäriin hakeutumista. Tällainen tilanne on, jos päänsärky on hyvin voimakas tai sen yhteydessä esiintyy tajuttomuutta, voimakasta uneliasuutta tai huimausta, kouristelua, toispuolisia halvausoireita, suupielen roikkumista tai puheen tuoton vaikeutta.

Myös pääsäryn kanssa ilmenevä kuumeilu tai yleiskunnon nopea heikkeneminen ovat syitä olla heti yhteydessä lääkäriin.

Kiireellistä eli lähipäivinä tapahtuvaa arviointia vaativat raskauden tai imetyksen aikainen uudentyyppinen tai voimakas päänsärky sekä jatkuvasti paheneva päänsärky. Myös jos käytössä on verenohennus- tai solunsalpaajalääkitys tai taustalla on päähän kohdistunut tuore isku, on hyvä hakeutua lääkäriin matalalla kynnyksellä.

Päänsärkypäiväkirja

Päänsärkypäiväkirja toimii apuna etenkin usein toistuvan päänsäryn hoidon suunnittelussa ja seurannassa. Päiväkirja on taulukkomuotoinen, ja siihen merkitään ilmaantuneen päänsäryn voimakkuus ja käytetty särkylääke päiväkohtaisesti. Kuukausittain lasketaan päänsärkypäivät ja lääkkeet, joita säryn lievittämiseen on käytetty.

Asiantuntija
Farmaseutti Sara Sibenberg
Hyvän Mielen Apteekki Valtari (Kouvola)
Kuva: kues1/stock.adobe.com